| dc.date.accessioned |
2013-02-15T07:17:38Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:15:44Z |
|
| dc.date.available |
2013-02-15T07:17:38Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:15:44Z |
|
| dc.date.issued |
2013-02-15T07:17:38Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/2381 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2381 |
|
| dc.title |
Asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen : Tapaustutkimus Matinkylästä |
fi |
| ethesis.discipline |
Regional Studies |
en |
| ethesis.discipline |
Aluetiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Regionvetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/E14e9eed-a08b-4a09-99e1-232003ef28ab |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kral-Leszczynska, Monika |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
As the trend shifted from a socially balancing spatial composition to growing spatial differences in the Helsinki Metropolitan region, the fear of segregation was increased. The transition was brought by the 90’s recession associated with mass unemployment and an ICT-driven economic growth. Despite social mixing policies, social deprivation has been shown to accumulate into pockets of poverty without any spatial concentration. However, when measured by individual meters, the spatial differentiation and social polarisation of the Helsinki Metropolitan area is more detectable. The past urban studies and research of the Helsinki Metropolitan area have largely overlooked the internal socio-economic differences and changes within a single neighbourhood.
The aim of the thesis is to examine the residential differentiation occurring in the Matinkylä area, which previous research has revealed to form a pocket of poverty within the region of southern Espoo, and also to locate the concentrations of deprivation and prosperity. Residential differentiation is approached not only from the viewpoint of the traditional urban theories, but also from the perspectives of national and local factors. Also discussion about the new spatial order of cities is covered. The regional perspective is approached by examining recent studies on spatial differentiation of the Helsinki Metropolitan region, which provides the framework for the research. The work also aims to take important factors, such as social changes, regional history and households preferences into a more detailed examination and study their effects on the social composition of Matinkylä’s neighbourhoods. The case study is carried out by examining individual indicators designed to reflect the structural and socio-economic distinctions between neighbourhoods and differences in the characteristics of the households, which are visualised into cartographic representations using statistical and GIS methods.
Research reveals that Matinkylä as an area is significantly polarized between the deprived and the prosperous parts of population that are spatially segregated into their own neighbourhoods. A significant deprived part of population is concentrated in Matinmetsä’s and Tiistilä’s suburban apartment blocks built in 70’s and 80’s. This group is characterised by relatively low income and educational levels with higher rates of unemployment and proportional number of immigrants. The prosperous elite with high educational status is concentrated in Nuottaniemi, an affluent residential area constituted of single-family houses at the seashore of Matinkylä. Based on the study the building stock and form of tenure of the residential areas seem to have a strong influence on the formation of the social structure.
Matinkylä’s regional differentiation seems to be resulting from differentiation of the elite from other socioeconomic groups rather than being a trend toward segregation as prosperity in Matinkylä is more clearly and strongly spatially concentrated than deprivation. This is also supported by the result that the share of socially underprivileged is not growing in absolute terms within any of the neighbourhood. However, dualistic features are clearly visible in the spatial distribution of different households, but the change that has occurred during the last decade indicates a trend toward socio-economic balancing between neighbourhoods at least by some measurements.
From the perspective of the factors affecting regional differentiation examined in this work urban planning and housing policies seem to have an important effect on the spatial differentiation of Matinkylä as they create a specific and distinctive building and housing stocks, as well as housing tenures in different areas. It seems that Matinkylä’s regional structure, natural environment and neighbourhoods’ reputations have steered different kinds of households into different neighbourhoods according to their life phases, preferences and socio-economic status. Spatial distribution of the households has led to the emergence of social disparities between neighbourhoods and created the spatial differentiation of Matinkylä. |
en |
| dct.abstract |
Pääkaupunkiseudun kehityssuunnan muuttuessa 1990-luvun yhteiskunnallisten rakennemuutosten myötä sosiaalisesta tasapainottumisesta kasvaviin alueellisiin eroihin huoli segregaatiosta on kasvanut. Huono-osaisuuden on osoitettu kasautuvan sosiaalisesti sekoittavasta kaupunkipolitiikasta huolimatta yksittäisiin köyhyystaskuihin ilman alueellista keskittymistä, joskin yksittäisillä mittareilla eriytyminen ja polarisaatio on selkeämpää. Pääkaupunkiseudun eriytymistä koskevissa tutkimuksissa yksittäisten asuinalueiden sisäisten sosioekonomisten erojen ja muutosten tutkiminen on kuitenkin jäänyt vähäisemmälle huomiolle.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella aiemmissa tutkimuksissa eräänlaiseksi köyhyystaskuksi muodostuneen Matinkylän sisäistä alueellista eriytymistä sekä paikallistaa huono- ja hyväosaisuuden keskittymät. Asuinalueiden eriytymistä lähestytään niin perinteisten kaupunkiteorioiden kuin uutta tilallista järjestystä käsittelevien ajatussuuntausten pohjalta sekä asuinalueiden eriytymiseen vaikuttavien kansallisten ja paikallisten tekijöiden näkökulmasta. Työssä pyritäänkin ottamaan yksityiskohtaisempaan tarkasteluun yhteiskunnallisten muutosten, rakentamishistorian ja kotitalouksien asuinpreferenssien vaikutuksia Matinkylän pienalueiden sosiaalisessa eriytymisessä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii pääkaupunkiseudun alueellista eriytymistä koskevien tutkimusten tarkastelu. Tapaustutkimus on toteutettu tarkastelemalla yksittäisten rakenteellisten, sosioekonomisten ja kotitalouksien ominaisuuksia kuvaavien indikaattoreiden alueellista jakaumaa, joista on muodostettu kartografisia esityksiä tilastollisia ja paikkatietomenetelmiä käyttäen.
Tutkimuksesta ilmenee, että Matinkylä on voimakkaasti polarisoitunut siten, että huono-osaisten ja hyväosaisten ryhmät ovat eriytyneet selkeästi omille asuinalueilleen. Sosioekonomisesti heikoimmat väestönosat, joita kuvaa muuta väestöä matalampi tulo- ja koulutustaso sekä suurempi työttömien ja vieraskielisten osuus, ovat keskittyneet Matinmetsän ja Tiistilän 1970- ja 1980-luvulla rakennettuihin kerrostalolähiöihin. Poikkeuksellisen korkeatuloinen ja korkeasti koulutettu hyväosaisten keskittymä on puolestaan muodostunut merenrannan tuntumaan Nuottaniemen pientaloalueelle. Tutkimuksen perusteella asuinalueiden rakenteellisella ympäristöllä näyttääkin olevan vahva yhteys sosiaalisen rakenteen muodostumiseen.
Matinkylän sosiaalisessa eriytymisessä näyttää olevan kyse Nuottaniemen eliitin eriytymisestä alueen muusta väestöstä eikä kerrostalolähiöihin kasautuneesta tavallista moniongelmaisemmasta väestönosasta, nimittäin hyväosaisuus keskittyy alueellisesti huono-osaisuutta huomattavasti selvemmin ja voimakkaammin. Tätä tukee myös havainto, ettei yhdelläkään Matinkylän pienalueella ole käynnissä kehitystä, jossa alueiden absoluuttinen huono-osaisuus olisi kasvamassa. Tämän hetkinen tila ilmentää selkeää alueellista kaksijakoisuutta, mutta viime vuosikymmenen aikana tapahtuneen muutoksen tarkastelu osoittaa alueellisten erojen jonkinasteista tasoittumista ja peräti kaventumista.
Tutkimuksessa tarkasteltujen alueiden eriytymiseen vaikuttavien tekijöiden näkökulmasta kaupunkisuunnittelu ja asuntopolitiikka näyttävät vaikuttaneen voimakkaasti Matinkylän alueelliseen eriytymiseen luomalla pienalueille ominaiset toisistaan poikkeavat rakennus- ja asuntokannat sekä hallintaperusteet. Näyttääkin siltä, että Matinkylän aluerakenne, fyysinen ympäristö ja alueiden maine ovat ohjanneet elämänvaiheeltaan, preferensseiltään ja sosioekonomiselta asemaltaan erilaiset kotitaloudet omille asuinalueille ja tätä kautta vaikuttaneet pienalueiden sosiaaliseen eriytymiseen. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251703 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
