| dc.date.accessioned |
2013-02-25T08:45:39Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:07Z |
|
| dc.date.available |
2013-02-25T08:45:39Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:07Z |
|
| dc.date.issued |
2013-02-25T08:45:39Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/2393 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2393 |
|
| dc.title |
Pitkän aikavälin maankäyttö ja arkeologisten kohteiden sijainnin ennustava mallintaminen Lounais-Keniassa |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Seitsonen, Oula |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
This master's thesis examines the use of Geographical Information Systems (GIS ) for analysing archaeological sites in the Loita-Mara area, southwest Kenya. GIS oriented archaeological studies have been relatively scarce in the context of African archaeology, and one of my main aims is to start filling this research gap. Loita-Mara area is one of the most intensively archaeologically studied areas in whole East Africa, which offers a good starting point for testing GIS methods.
The spatial setting and potential site-catchments of archaeological sites are examined with GIS analyses. Site catchment analysis (SCA) was aimed for examining a presented hypothesis of a mixed agro-pastoral economic base for the early pastoralists. This has been based on the idea that without plant food sources pastoralism alone cannot support human societies in a long term perspective. GIS predictive models are also tested in the thesis. These have been very little utilized in the African archaeology so far. GIS data for analyses is based on archaeological and historical information combined from various sources, and on the freely available spatial-environmental data.
For SCA the agricultural potential of the study area was modeled based on FAO/IIASA recommendations. Examined SCA areas were based on cost-distance catchments calculated on the basis of topography and rivers. Carried out SCA might support the presented hypothesis of a mixed agro-pastoral economy for the early pastoralists, but more detailed research is needed e.g. on the dating of various sites before any definitive conclusions can be drawn. It has to be also remembered that the best agricultural soils provided also most likely good foraging areas for both the game and domestic animals.
Predictive modelling techniques tested and compared in the thesis were Boolean models, Mahalanobis distance modelling, logistic regression (GLM) and GAM. Used modelling variables were selected cognitively (deductively) founded on theoretical bases. All tested modelling techniques gave useful results for locating sites in the area. The functionality of models was evaluated using various indexes, and based on these GAM models gave best results. Predictive models are preliminary, since their ground-proofing has not been possible during this work. |
en |
| dct.abstract |
Tässä pro gradu – tutkielmassa tarkastellaan arkeologisten kohteiden sijainnin analysointia paikkatiedon (GIS) näkökulmasta Loita-Mara-alueella, Lounais-Keniassa. GIS-painotteisia tutkimuksia on suoritettu koko Afrikan arkeologian kontekstissa hyvin vähän viime vuosiin asti ja työn tavoitteena on ensisijaisesti alkaa täyttää tätä tutkimuksellista tyhjiötä. Loita-Mara-alue on yksi Itä-Afrikan tarkimmin arkeologisesti tutkituista alueista, mikä tarjoaa hyvät lähtökohdat GIS-menetelmien testaamiseen.
GIS-analyysien osalta tarkastellaan eriaikaisten arkeologisten kohteiden sijoittumiseen ja niiden ympäristön tarjoamiin potentiaalisiin nautinta-alueisiin liittyviä kysymyksiä. Nautinta-alueanalyysin avulla tarkastellaan erityisesti varhaisten karjanhoitajien elinkeinorakenteen osalta esitettyä hypoteesia asutuksen keskittymisestä maanviljelyyn soveltuvien maiden läheisyyteen. Tausta-ajatuksena tälle teorialle on, että ilman kasviperäisiä ravinnonlähteitä pelkkä karjanhoito ei riitä pitkällä aikavälillä takaamaan yhteisön toimeentuloa. Lisäksi työssä koostetaan arkeologisten kohteiden sijaintia ennustavia malleja, joita ei ole aiemmin juurikaan hyödynnetty Afrikan arkeologiassa. Paikkatietoaineistoina työssä on käytetty eri lähteistä koottua arkeologista ja historiallista aineistoa, sekä spatiaalis-ympäristöllisen datan osalta eri tutkimuslaitosten vapaasti saatavilla olevia materiaaleja.
Nautinta-alueanalyysejä varten alueen maanviljelyspotentiaali mallinnettiin FAO/IIASA:an suosituksiin pohjautuen. Tarkastellut nautinta-alueet perustuivat topografian ja vesistöjen pohjalta tehtyyn kustannuspinta-analyysiin. Työssä tehdyt sijainti- ja nautinta-alueanalyysit voivat periaatteessa tukea esitettyä hypoteesia maanviljelyksen merkityksestä varhaisille karjanhoitajille, mutta varmoja tulkintoja ei ole mahdollista tehdä ennen kuin esimerkiksi eriaikaisia kohteita on ajoitettu ja tutkittu nykyistä tarkemmin. On muistettava, että maanviljelykselle suotuisat maannokset ovat varmastikin tarjonneet parhaan kasvualustan myös riista- ja kotieläinten ravinnolle, eli ainoastaan maankäyttöpotentiaalin perusteella ei voida tehdä varmoja tulkintoja elinkeinoista.
Ennustavien mallien osalta työssä kokeiltiin ja vertailtiin boolelaiseen logiikkaan perustuvaa mallinnusta, Mahalanobis-etäisyyteen perustuvaa mallintamista, logistista regressiota (GLM), ja yleistettyä additiivista mallinnusta (GAM). Käytetyt muuttujat valittiin arkeologisessa mallinnuksessa kognitiivisesti (deduktiivisesti), eli teoreettisiin lähtökohtiin perustuen. Kaikki valitut mallinnusmenetelmät tuottivat käyttökelpoisia ennusteita kohteiden sijainnista. Mallien toimivuutta vertailtiin erilaisten indeksien avulla ja näiden perusteella GAM-pohjaiset mallit soveltuvat parhaiten Loita-Mara-alueen arkeologisen aineiston mallintamiseen. Ennustavat mallit ovat toistaiseksi alustavia, koska työn puitteissa ei ole ollut mahdollisuutta testata niitä kentällä. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251493 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
