Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Omaehtoista osallistumista : Tapaustutkimus Kallio-liikkeestä 2000-luvun kaupunginosatoimintana

Show full item record

Title: Omaehtoista osallistumista : Tapaustutkimus Kallio-liikkeestä 2000-luvun kaupunginosatoimintana
Author(s): Rissanen, Outi
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Discipline: Regional Studies
Language: Finnish
Acceptance year: 2013
Abstract:
This paper addresses the issue of participation through neighbourhood-based organisation. Although neighbourhood-based organisations have long traditions in Finland the development of participation culture has created new opportunities to engage in civic activity. The purpose of the study is to describe characteristics of Kallio-liike, which is a new organisation in Kallio area in Helsinki. The study focuses on how activity is organised and what the main purposes and means of organization are. In addition, the ways in which collective action arises from local context are examined. The data consists of seven thematic interviews with activists of Kallio-liike. Interviewees were selected carefully in order to get as broad a view of the activity of Kallio-liike as possible. The study is based on qualitative research methods. Content analysis is used for processing and organizing the data. The field of participation is extensive. Participation in urban planning and decision making is realized through both formal and informal methods. Neighbourhood-based organisations are understood as a way of independent participation which can be studied as place-based activism. As a collective action, in a neighbourhood-based organisation the sense of community as well as common means and ends are linked to the expressions of urban space. There are divergent opinions about the role of community organisation in society. However, its contribution to the formation of civic society is generally acknowledged. The purpose of the participation in urban planning and decision making is not straightforward. Indeed, critical debate on the planning theory has led to changed conceptions of the purpose of participation. The emergence of Kallio-liike is linked to an eviction order which was directed at a food and clothes distribution point located in Kallio neighbourhood. The order provoked wide discussion in the media and divergent opinions about the development of the neighbourhood and urban space were expressed. These differing viewpoints were used to encourage citizens to join Kallio-liike's activity. Sense of community among Kallio-liike's activists was based on the idea of an open and inclusive urban space. The need for new neighbourhood-based organisation was justified by the requirement for an alternative agent for the local scale. Kallio-liike is an informally organised civic activity network organised around a public Facebook profile. Even though the unity of the Kallio-liike is elusive, claims for the urban space and a carnivalistic style are common features shared by all Kallio-liike's activity. Activity is based on voluntary work and its success is largely dependent on networks, sensible use of communication technology and feasible models of events. The purpose of Kallio-liike is to reinforce the sense of community in the area and to create better opportunities for independent civic activity at a local scale. Various events have a central role in the activity of Kallio-liike. Firstly, events bring citizens together in a natural way and encourage sociability, and secondly, they function as a means of political communication. Research results show that Kallio-liike reflects characteristics that are typical for the mobilisation of collective action in the 21th century. In addition, the study reinforces the conception of internet as a useful tool in the creation and execution processes of civic activity. What is more, it is suggested that neighbourhood-based activity has more potential than previously thought. Finally, this study highlights citizens' motivation for participation and this raises the question about the meaning of independent participation as a part of urban planning.
Tutkimuksessa tarkastellaan kaupunkilaisten osallistumista omaehtoisen kaupunginosatoiminnan kautta. Vaikka kaupunginosatoiminnalla on pitkät perinteet Suomessa, osallistumiskulttuurin muutos on luonut uusia mahdollisuuksia kansalaistoiminnan toteuttamiselle. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata uuden kaupunginosatoimijan, Kallio-liikkeen, ominaispiirteitä. Tutkimuksessa selvitetään miten toiminta on organisoitunut ja mitkä ovat toiminnan keskeisimmät keinot ja tavoitteet. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten kollektiivinen toiminta syntyi paikallisesta kontekstista. Tutkimuksen aineisto koostuu seitsemästä Kallio-liikkeen aktiivin teemahaastattelusta. Haastateltavat on valittu niin, että he edustavat mahdollisimman laajaa näkökulmaa toiminnasta. Tutkimus perustuu laadulliseen tutkimusotteeseen. Sisällönanalyysiä on käytetty menetelmänä aineiston järjestämisessä tiiviiksi ja ymmärrettäväksi johtopäätösten tekemistä varten. Kaupunkilaisten osallistumiskenttä on laaja ja monipuolinen. Kaupunkilaisten osallistuminen kaupunkisuunnitteluun ja -päätöksentekoon ilmenee niin virallisten kuin myös epävirallisten vaikuttamiskanavien kautta tapahtuvana toimintana. Järjestyneessä kaupunginosatoiminnassa on kyse omaehtoisesta osallistumisesta, jota voidaan tarkastella alueperustaisena aktivismina. Kollektiivisena toimintana kaupunginosatoiminnan yhteisyyden tunne, yhteiset tavoitteet ja keinot ovat sidoksissa kaupunkitilaan. Vaikka yhteisöllisen osallistumisen rooliin osana yhteiskuntaa liittyy ristiriitaisia tulkintoja, sen merkitys kansalaisyhteiskuntaa vahvistavana tekijänä on yleisesti tunnustettu. Osallistumisen tarkoitus kaupunkisuunnittelussa ja -päätöksenteossa ei ole itsestään selvä. Käsitys osallistumisen tarkoituksesta kaupunkisuunnittelussa ja -päätöksenteossa on muuttunut osana suunnitteluteorian kriittistä keskustelua. Kallio-liikkeen synty kytkeytyi osaksi Helsingin Kalliossa sijainneen ruoka- ja vaatejakelupisteen saamaa häätöä. Häätöuhka herätti laajemman keskustelun kaupunginosan kehityksestä sekä nosti esiin eriäviä näkökulmia kaupunkitilasta. Näitä näkökulmia käytettiin hyväksi Kallio-liikkeen toiminnan mobilisoinnissa. Kallio-liikkeen toimijoiden keskinäinen yhteisyys rakentui näkökulman ympärille avoimesta ja sallivasta kaupunginosasta. Toiminnan tarve perustui puolestaan vaihtoehtoiseen kaupunginosatoimijan tarpeeseen. Kallio-liikkeessä on kyse epämuodollisesti organisoituneesta kansalaistoiminnan verkostosta. Toiminnan kokonaisuus jäsentyy sosiaaliseen mediaan luodun profiilin ympärille. Tapahtumien kirjoa yhdistää pyrkimys kaupunkitilan haltuunottoon sekä niiden karnevalistinen luonne. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Verkostoituminen, viisas viestintäteknologian käyttö sekä selkeät toistettavat tapahtumamallit ovat toiminnan toteuttamisen edellytykset. Kallio-liikkeen toiminnan tarkoituksena on yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä omaehtoisen toiminnan edellytyksien parantaminen. Tapahtumien järjestämisellä on keskeinen merkitys Kallio-liikkeen toiminnassa. Ensinnäkin tapahtumien tarkoituksena on luoda luontevia tilanteita yhdessäololle. Toiseksi tapahtumat toimivat poliittisen viestinnän keinona. Tutkimus osoittaa Kallio-liikkeen synnyn ilmentävän kollektiivisen toiminnan organisoitumisen ominaispiirteitä 2000-luvulla. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että internet luo uusia mahdollisuuksia kansalaistoiminnan toteuttamiselle. Lisäksi tutkimus laajentaa käsitystä kaupunginosatoiminnan mahdollisuuksista. Se kertoo ennen kaikkea kaupunkilaisten motivaatiosta osallistua elinympäristön kehittämiseen, mikä herättää kysymyksen omaehtoisen osallistumisen tarkoituksesta osana kaupunkisuunnittelua ja -päätöksentekoa.


Files in this item

Files Size Format View
Yhdistetty_1.pdf 978.9Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record