Maankäyttö vaikuttaa vedenlaatuun. Kaupungistuminen aiheuttaa pintavalunnan lisääntymistä ja veden laadun heikentymistä. Merkittäviä kaupunkivesissä esiintyviä aineita ja epäpuhtauksia, joiden pitoisuudet kasvavat kaupungistumisen myötä, ovat muun muassa ravinteet ja metallit. Viime aikoina veden laadullisten ja määrällisten muutosten hillinnässä on alettu käyttää uudenlaisia ekologisia huleveden hallintatapoja. Nämä ekologiset hallintatavat pyrkivät veden laadullisten ja määrällisten ominaisuuksien säilyttämiseen maankäytön muutoksista huolimatta.
Tutkielmassa kuvataan Helsingin Kuninkaantammen ojavesien fysikaalis-kemiallista vedenlaatua. Tutkimus toteutettiin kolmella pienellä osavaluma-alueella kesä-joulukuussa 2011. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää alueen yleinen vedenlaatu sekä tarkastella vedenlaadussa valuma-alueittain ilmeneviä eroja. Tutkimusalueella tapahtuu lähivuosina merkittäviä maankäytön muutoksia, joiden vaikutuksia vedenlaatuun ja määrään pyritään minimoimaan hyödyntämällä ekologisia hulevedenhallintamenetelmiä. Kuninkaantammi on Helsingin kaupungin hulevesistrategian pilottialue, jossa uudenlaisten menetelmien vaikuttavuutta vedenlaatuun halutaan selvittää. Tutkielma vastaa kysymykseen, mikä on vedenlaatu ennen alueen rakentamista. Vesinäytteistä tutkittiin muun muassa kiintoaine-, ravinne-, metalli- ja hivenainepitoisuuksia.
Ojavesien laatu Kuninkaantammessa on pääosin hyvä. Pitoisuudet ovat luonnonpurojen pitoisuuksia korkeampia, mutta hulevesien pitoisuuksiin verrattuna matalia sekä Helsingin kaupunkipuroihin verrattuna keskimääräisiä tai matalia. Maankäyttö valuma-alueilla heijastuu vedenlaatuun. Alueella, jolla on enemmän rakennettua pintaa, fosfori-, nitraatti-, kupari-, nikkeli- ja hivenainepitoisuudet ovat korkeampia kuin vähemmän rakennetulla alueella. Kuitenkin toisella metsäisellä valuma-alueella typpi- ja fosfaattipitoisuudet sekä kromi-, rauta-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet ovat näytepisteistä korkeimmat. Metsäisimmällä valuma-alueella epäpuhtauspitoisuudet ovat alhaisimmat. Jotta vedenlaatu myös pysyisi hyvänä ja uudenlaisista hulevedenkäsittelyjärjestelmistä olisi hyötyä, tulee toteutukset mitoittaa riittävän suuriksi.
Ympäristöongelmien perimmäinen syy johtuu ihmisten käyttäytymisestä. Veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti vesistön sosiaalinen ympäristö, joten pelkät rakenteelliset ratkaisut eivät riitä vedenlaadun kohentumiseen. Yhteiskunnalliset instituutiot, kuten muodollisten instituutioiden ympäristöasenne, vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen. Viestinnällä ja tietoisuuden lisäämisellä voidaan vaikuttaa asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vaikuttava viestintä on luonteeltaan positiivista ja joko faktoihin perustuvaa tai tunteisiin vetoavaa. Positiiviset ympäristökokemukset lisäävät ympäristömyönteisyyttä, jolla voidaan saavuttaa mahdollisesti myös kaupunkivesien vedenlaadun kohentumista. Ihmisten tietoisuuden kasvattamiseen kaupunkivesien merkityksestä tulisi kiinnittää huomiota.
