Kuntien näkemyksiä paikallisesta kehittämisestä
| Title: | Kuntien näkemyksiä paikallisesta kehittämisestä |
| Author(s): | Turpeinen, Tuomas |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2013 |
| Abstract: |
Community-led local development is constantly strengthening and partly a new dimension in regional development. It has been seen as a bottom-up parallel regional development activity, where local actors such as area businesses, residents and organisations are closely involved. Community-led local development can be carried out using different methods, and it has been found to be effective and important in the development activities of municipalities and neighborhoods. Community-led local development has received attention at the international and national arenas. It has come up especially in the debate of the future of the European Union cohesion policy, and the Commission has brought it one of the most important questions in the future program period. At the national level, the importance of community-led local development has been seen to rise, especially when the municipalities are merged into larger units.
In Finland, large part of the regional planning is in the responsibility of municipalities, and they are seen to be the key actors in community-led local development. This study examines the views of municipalities in community-led local development - at their own points of view. The purpose is to find out what kind of activities the municipalities will see as community-led local development, what kind of impacts community-led local development has had to the municipalities, and how the community-led local development has worked in municipalities. In addition, the aim is to find out what kind of role the municipalities see themselves in community-led local development, and how important they see community-led local development in securing their own vitality.
Research data of this study consists of the electronic questionnaire and the interviews focused to the persons responsible of development issues of the municipalities.
Research data shows that the Finnish municipalities see community-led local development working well, and that it is very important to the development of the municipality. Community-led local development was generally seen as an action, which aims to improve the municipality and it's surrounding region's vitality, competitiveness, and business operating conditions. Municipalities saw the community-led local development very important and significant in securing their vitality, and it's importance was seen to remain in the future. In smaller municipalities, it's importance was even seen to grow in the future, in the municipal reform, when municipalities are merged to larger units. Municipalities saw the community-led local development for the most part the same way all over the Finland, despite of their size.
Finnish municipalities don't see community-led local development only as a bottom-up parallel regional development activity, where local actors such as areas businesses, residents and organizations are closely involved. It was seen more as a physical development of the area in which the participation of local actors and partnerships were as a complement. Among Finnish municipalities can be identified two different dimensions of community-led local development: an actor-oriented dimension, as well as a specific regions development -oriented dimension.
Paikallinen kehittäminen on jatkuvasti vahvistuva ja osittain uusikin ulottuvuus alueiden kehittämisen moninaisella kentällä. Se on nähty alhaalta ylös -suuntaisena alueiden kehittämistoimintana, jossa paikalliset toimijat kuten alueen yritykset, asukkaat ja järjestöt ovat kiinteästi mukana. Paikallista kehittämistä voidaan toteuttaa useilla eri menetelmillä ja välineillä, ja se on huomattu tehokkaaksi ja tärkeäksi kehittämistoiminnaksi kuntien ja kaupunginosien kehittämisessä. Paikallinen kehittäminen on saanut jatkuvasti enemmän huomiota niin kansainvälisillä kuin kansallisilla areenoilla. Se on noussut käsitteenä esiin varsinkin tulevan Euroopan unionin koheesiopolitiikkaa koskevassa keskustelussa, ja komissio on nostanut sen yhdeksi tulevan ohjelmakauden tärkeimmistä teemoista. Kansallisella tasolla sen merkityksen on nähty nousevan varsinkin kuntien yhdistyessä suuremmiksi yksiköiksi.
Suomessa suurin osa alue- ja yhdyskuntasuunnittelun toteuttamisesta on kuntien vastuulla, ja niiden on nähty olevan tärkeimpiä toimijoita paikallisessa kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuntien näkemyksiä paikallisesta kehittämisestä - niiden omista näkökulmista. Tarkoituksena on selvittää millaisen toiminnan kunnat näkevät paikallisena kehittämisenä, millaisia vaikutuksia paikallisella kehittämisellä on ollut kuntien kehitykseen, ja miten paikallinen kehittäminen on toiminut kuntien mielestä. Tämän lisäksi tarkoituksena on selvittää millaisessa roolissa kunnat näkevät itsensä paikallisessa kehittämisessä, ja millaisen merkityksen ne näkevät paikallisella kehittämisellä oman elinvoimaisuutensa turvaamisessa. Taustana tälle käydään läpi kansallista ja Euroopan unionin aluepolitiikkaa sekä paikallisen kehittämisen aikaisempaa toteuttamista ja määrittelyä.
Tutkimuksen tutkimusaineisto koostuu kuntien kehittämis- ja elinkeinoasioista vastaaville henkilöille suunnatusta sähköisestä kyselylomakkeesta sekä osalle kyselyyn osallistuneista henkilöistä tehdyistä tarkentavista haastatteluista.
Tutkimusaineiston perusteella kunnat näkevät paikallisen kehittämisen suurimmaksi osaksi hyvin toimivana kokonaisuutena, jolla on suuri merkitys kunnan kehittymiseen. Paikallisena kehittämisenä nähtiin yleisesti ottaen toiminta, jolla pyritään turvaamaan ja parantamaan kunnan ja sen lähialueiden elinvoimaisuutta, kilpailukykyä sekä yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Kunnat näkivät paikallisen kehittämisen erittäin tärkeänä ja merkittävänä asiana kuntien elinvoimaisuuden turvaamisessa, ja sen merkityksen nähtiin säilyvän myös tulevaisuudessa. Pienemmissä kunnissa sen merkityksen nähtiin jopa kasvavan tulevaisuudessa, kun kuntauudistuksen myötä kunnista muodostuu suurempia yksiköitä. Tätä asiaa lukuun ottamatta kunnat näkivät paikallisen kehittämisen suurimmaksi osaksi samalla tavoin ympäri Suomea, kuntakoosta riippumatta.
Kunnat eivät nähneet paikallista kehittämistä kuitenkaan vain sen määritelmän mukaisesti alhaalta ylös -suuntaisena yhteisölähtöisenä ja kumppanuutta tärkeimpänä keinonaan käyttävänä kehittämistoimintana. Paikallinen kehittäminen nähtiin useammin tietyn toiminnallisen alueen kehittämisenä, jossa paikallisten toimijoiden osallistuminen ja kumppanuudet olivat täydentävänä osana. Suomalaisten kuntien keskuudessa voidaankin tunnistaa kaksi eri paikallisen kehittämisen ulottuvuutta: sen yleisen määritelmän mukainen toimijalähtöinen ulottuvuus sekä tiettyyn alueeseen ja sen kehittämiseen kohdistuvan toiminnan ulottuvuus.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| kuntien_nakemyk ... lisesta_kehittamisesta.pdf | 1.097Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4026]