| dc.date.accessioned |
2013-02-25T08:46:30Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:03Z |
|
| dc.date.available |
2013-02-25T08:46:30Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:03Z |
|
| dc.date.issued |
2013-02-25T08:46:30Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/2398 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2398 |
|
| dc.title |
Helsingin Longinojan vedenlaatu ja vedenlaadun alueellinen vaihtelu |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kuisma, Jaana Sarianna |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Longinoja brook is one of the biggest brooks in Helsinki by catchment area and it is one of the most important spawning areas of brown trout (Salmo trutta) of River Vantaanjoki. The brook and its catchment have undergone significant changes in the process of industrialization and urbanization ever since the 19th century. In the 21st century Longinoja has been restored in order to improve habitats and spawning areas of bown trout, to prevent erosion and to increase the recreational and aesthetic value of the brook.
The aim of the thesis was to study the changes in Longinoja's water quality in time and space, the loadings of its side ditches and the effect of land use on areal differences in water quality. The thesis was a part of a survey made by the City of Helsinki Environment Center.
The water quality of Longinoja was monitored with an automatic probe 19.4.–6.10.2010 and 4.4.2011–10.1.2012, during which time water samples were collected in every 1–2 weeks. In addition water samples were collected four times a year from different parts of the catchment, in winter, spring, summer and fall in 2010 and 2011. Water quality and loadings of the side ditches and the effect of land use on areal differences in water quality were examined on the basis of water samples collected from the side ditches. Samples were collected four times during growth season in 2011 on rainy days.
Intense changes in water quality during snowmelt and especially heavy rains are characteristic of Longinoja. Also hygienic water quality alters greatly. On the basis of median concentrations, the water quality was similar in 2010–2011 than in 2004. Only the concentrations of suspended solids and total phosphorus were clearly higher in 2010–2011 than in 2004. Concentration of phosphate was quite low in comparison with mean concentration of brooks in Helsinki. Compared with Finnish headwaters the conductivity and concentrations of nitrate, iron, copper, zinc and nickel are quite high in Longinoja as they are in other brooks in Helsinki.
The loading of suspended solids in spring months is about 8 times greater in comparison with fall months and about 11 times greater in comparison with summer months. The loading of phosphorus in spring months is about 7 times greater compared with fall months and about 9 times greater compared with summer months. Estimated load of suspended solids in Longinoja in year 2011 was 17 100–17 900 kg/km²/y and load of phosphorus 32–34 kg/km²/y.
Few relationships between water quality and land use were found because of small dataset. Only low density residential areas could be seen to increase concentration of suspended solids. The Helsinki-Malmi Airport seems to increase loading of nitrogen (TN, NO₃-N, NH₄-N) and nickel and the industrial area in Tattarisuo seems to cause loading of some oxygen consuming contaminants.
Based on the results future restoration measures should be focused in the catchments of Longinoja's side ditches Suurmetsänoja, Teerikukonoja and Lentokentänoja. With increasing runoff loading of suspended solids and phosphorus from Suurmetsänoja, phosphate, zinc and copper from Teerikukonoja and suspended solids, nickel and nitrogen from Lentokentänoja is significant. |
en |
| dct.abstract |
Longinoja on valuma-alueen pinta-alaltaan yksi Helsingin suurimmista puroista ja yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen (Salmo trutta) kutualueista. Longinojan uomasto ja sen valuma-alue ovat muuttuneet huomattavasti Helsingin teollistumisen ja kaupungistumisen myötä aina 1800-luvun lopulta lähtien. 2000-luvulla Longinojaa on ryhdytty kunnostamaan ja ennallistamaan mm. meritaimenen elin- ja kutuympäristöjen parantamiseksi, eroosion ehkäisemiseksi ja puron maisemallisen- ja virkistyskäyttöarvon parantamiseksi.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Longinojan vedenlaadun ajallista ja alueellista vaihtelua, sivuojien kuormitusta sekä maankäytön vaikutusta vedenlaadun alueellisiin eroihin. Tutkimus tehtiin osana Helsingin ympäristökeskuksen Longinojan erillisseurantaa.
Longinojan pääuoman veden laatua tutkittiin jatkuvatoimisella mittalaitteella 19.4.–6.10.2010 ja 4.4.2011–10.1.2012, jona aikana haettiin myös vesinäytteitä 1–2 viikon välein. Lisäksi vedenlaadun alueellisten erojen selvittämiseksi haettiin neljästi vuodessa vesinäytteet eri puolilta valuma-aluetta: talvella, keväällä, kesällä ja syksyllä 2010 ja 2011. Sivuojien veden laatua ja kuormitusta sekä maankäytön vaikutusta veden laadun alueellisiin eroihin tarkasteltiin Longinojan sivuojista otetuista näytteistä. Sivuojanäytteet haettiin sateisina päivinä neljästi kasvukaudella 2011.
Longinojalle on ominaista voimakkaat veden laadun vaihtelut lumensulamisen ja etenkin voimakkaiden sateiden yhteydessä. Myös veden hygieeninen laatu vaihtelee huomattavasti. Longinojan vedenlaatu oli mediaanipitoisuuksia tarkastellen varsin samankaltainen vuosina 2010–2011 kuin vuonna 2004. Vain kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat selvästi suurempia vuosina 2010–2011 kuin vuonna 2004. Fosfaattifosforipitoisuus Longinojalla oli varsin alhainen Helsingin purojen keskipitoisuuteen nähden. Suomen latvapuroihin verrattuna Longinojan, kuten muidenkin Helsingin kaupunkipurojen sähkönjohtavuus, nitraattityppi, rauta-, kupari, sinkki- ja nikkelipitoisuus ovat varsin korkeita. Longinojan kiintoainekuormitus on kevätkuukausina noin 8-kertainen syyskuukausiin ja noin 11-kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Kokonaisfosforikuormitus kevätkuukausina on noin 7-kertainen syyskuukausiin ja noin 9-kertainen kesäkuukausiin verrattuna. Longinojan arvioitu kiintoainekuorma vuonna 2011 oli 17 100–17 900 kg/km²/a ja fosforikuorma 32–34 kg/km²/a.
Veden laadun ja maankäytön väliset yhteydet jäivät vähäisiksi pienestä havaintomäärästä johtuen. Vain väljästi asutuilla asuinalueilla voitiin havaita olevan veden kiintoainepitoisuutta kasvattava vaikutus. Malmin lentokenttä näyttäisi aiheuttavan typen (TN, NO₃-N, NH₄-N) ja nikkelin kuormitusta ja Tattarisuon teollisuusalue hapenkulutusta lisäävää haitta-ainekuormitusta.
Tämän tutkimuksen perusteella kunnostustoimenpiteet kannattaisi jatkossa kohdentaa Suurmetsänojan, Teerikukonojan ja Lentokentänojan valuma-alueille, sillä valunnan voimistuessa Suurmetsänojasta aiheutuu Longinojaan merkittävää kiintoaine- ja fosforikuormitusta, Teerikukonojasta fosfaattifosfori-, sinkki- ja kuparikuormitusta sekä Lentokentänojasta kiintoaine-, nikkeli- ja typpikuormitusta. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251490 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
