Tutkielmassa käsitellään tietokantasuunnitteluprosessia ja sen roolitusta vesiputousmallin ja ketterän mallin mukaisessa ohjelmistoprosessimallissa. Samalla käydään läpi tietokantoihin liittyviä standardeja ja ohjeistuksia, joiden määrittely tehostaa tietokantaympäristön käyttöä ja hallintaa.
Organisaatiossa käytössä oleva ohjelmistoprosessimalli vaikuttaa merkittävästi myös tietokantasuunnitteluprosessiin sekä prosessin vaatimaan roolitukseen. Käytännön esimerkkinä esitellään Suomen Maatalouden Laskentakeskus Oy (MLOY), jossa ohjelmistotuotanto-osaston organisaatiomuutoksen myötä pyritään siirtymään vesiputousmallin mukaisesta ohjelmistoprosessimallista ketterämpään malliin. Siirtymä edellyttää muutoksia myös tietokannan suunnitteluprosessiin.
Avainhenkilöiden haastattelujen perusteella on määritelty MLOY:n sekä ohjelmistotuotanto- että tietokantasuunnitteluprosessin heikkoudet ja vahvuudet ja näiden perusteella pohdittu keinoja parantaa molempien prosessien tehokkuutta. Parannusehdotuksissa on otettu huomioon organisaation hidas siirtymä prosessimallista toiseen sekä aiempien prosessien vahvuudet.
Ensisijaisesti parannusehdotuksissa on painotettu organisaatiotasoisten tietokantastandardien ja ohjeistusten määrittelyä. Ajantasaiset ohjeistukset mahdollistavat tietokannan hallintaan liittyvien toimenpiteiden selkeän vastuujaon sekä toimivan varahenkilöjärjestelmän muodostamisen.
