Tämän Pro Gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää Euran Vaaniin pohjavesialueen rajojen muutostarve. Tutkimus oli osana laajempaa ympäristöministeriön ja maa –ja metsätalousministeriön hanketta, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen ja selkeä ohjeistus hienoainespeitteisten akviferien pohjavesialueiden rajaamiselle.
Kenttätyöt tehtiin kesällä 2011. Tutkimusmenetelminä olivat raekokoanalyysi kuiva- ja märkäseulonnalla ja hiukkasmittarilla, ionikromatografia, massaspektrometria, veden stabiilien isotooppien määritys ja rakennetulkinta.
Tutkimusten perusteella Vaaniin pohjavesialueen nykyiset rajat eivät ole toimivia pohjaveden suojelun kannalta. Nykyisen pohjavesialueen ulkopuolisilta alueilta, joiden vedenjohtavuusarvot mahdollistavat pohjaveden muodostumisen, on hydraulinen yhteys harjuun. Vedenjohtavuusarvojen perusteella tutkimusalue voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan, jotka ovat muodostumisalue (K > 10-6 ms-1), vettä osittain läpäisevä alue (10-7 < K < 10-6 ms-1) ja vettä läpäisemätön alue (K < 10-7 ms-1).
Rakennetulkinnan perusteella hyvin vettä johtavat kerrokset ovat jatkuvia Vaaniin ja Euran keskustan välisellä osuudella. Harjun morfologia on vaihtelevaa eivätkä muutokset näy maanpinnalla aluilla, joilla harju on hienoainessedimenttien peittämä. Pohjaveden päävirtaussuunnat Kauttualta kohti Vaaniita ja jokilaakson reunoilta harjuun.
Pohjaveden redox-oloissa tapahtuu muutos Mölsin alueen hapettavista oloista pelkistäviksi kohti Vaaniin vedenottamoa ja samanaikaisesti kemiallinen koostumus muuttuu jonkin verran. Veden stabiilien isotooppien perusteella pohjaveden osuus jokivedestä on noin 5 – 8 %.
Vaaniin pohjavesialueen rajoja on tutkimusten perusteella syytä muuttaa. Ehdotetaan kahta muutosvaihtoehtoa. Ensimmäisessä pohjavesialueen rajoja siirretään itään ja länteen siten, että muodostumisalueeksi lukeutuvat moreenikumpareet ovat pohjavesialueella. Toisessa vaihtoehdossa pohjavesi- ja muodostumisalueiksi rajataan alueet, joiden vedenjohtavuusarvot mahdollistavat pohjaveden muodostumisen.
Peitteisten akviferien pohjavesialueiden rajauksissa tulisi tutkimusten perusteella ottaa huomioon myös harjualueen ulkopuoliset alueet, joilta voi olla hydraulinen yhteys harjuun. Muodostumisalueen rajauksissa käytetään perusteena, että muodostumisalueeksi rajaan alue, jonka vedenjohtavuusarvo vastaa hienon hiekan vedenjohtavuutta tai on sitä suurempi. Tutkimusten perusteella määritelmää suositellaan muutettavaksi siten, että rajaksi otetaan vedenjohtavuusarvo 10-6 ms-1, koska se ei ota kantaa sedimentin laatuun.
