Gradussa tutkittiin lukion pakolliselle kurssille osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä luonnontieteen luonteeseen (Nature of Science) liittyvistä aspekteista. Taustateoriana toimii kansainvälinen Nature of Science (NoS) –viitekehys ja sen merkityksiä peilataan suomalaisen hahmottavan lähestymistavan periaatteisiin. Luonnontieteen luonteen aspektit ovat näkemys tieteestä, havaintojen merkitys tieteessä, tiedon pysyvyys ja sen perusteltavuus, sekä luovuuden rooli tieteessä.
Tutkimuksen metodina käytettiin kyselytutkimusta ja tutkimusote oli pääosin laadullinen. Opiskelijoita oli yhteensä 126 neljästä eri ryhmästä. Aineisto kerättiin ensimmäisellä oppitunnilla. Aineiston keräämiseen käytetyn kyselylomakkeen taustateoria liittyy kiinteästi luonnontieteen luonteen konsensusnäkemykseen ja NoS-tutkijoiden kehittämään Views of Nature of Science (VNOS) –formaattiin. Gradun kyselylomakkeessa on viisi avointa kysymystä, joista saatua dataa analysoitiin pääosin aineistolähtöisesti abduktiivista logiikkaa hyödyntäen.
Vastauksista hahmottuu selkeitä trendejä. Ensinnäkin tiede nähdään pääosin tutkimuksena, joka voidaan yleistää prosessinäkemykseksi tieteestä. Myös taustateoriassa esiintyvä näkemys tieteen produktiluonteesta hahmottuu aineistosta. Havainnot nähdään merkittävänä osana tiedettä. Pääosin havainnot nähdään ehtona tieteelle ja tiedolle. OPSin tavoitteiden mukaan havaintojen avulla voidaan tehdä johtopäätöksiä. Tämä näkemys havaintojen merkityksestä tieteessä ei hahmotu selkeästi aineistosta. Tieteellinen tieto nähdään pääosin mahdollisesti muuttuvana, mutta kuitenkin luotettavampana ja totuudenmukaisempana kuin mielipide.
