| dc.date.accessioned |
2013-06-03T11:51:21Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:34Z |
|
| dc.date.available |
2013-06-03T11:51:21Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:34Z |
|
| dc.date.issued |
2013-06-03T11:51:21Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/2802 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/2802 |
|
| dc.title |
Maaseutu sanomalehtien ilmastonmuutoskirjoituksissa |
fi |
| ethesis.discipline |
Regional Studies |
en |
| ethesis.discipline |
Aluetiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Regionvetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/E14e9eed-a08b-4a09-99e1-232003ef28ab |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Lavonen, Emilia |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
The aim of this study was to find out, how newspapers present the Finnish countryside in the texts which tell about climate change. Media's representations affect the mental image of the countryside. That image is part of the rural area's imago and influence people's moving decisions and political resolutions. The methodological framework of the study is constructivism. It is seen that newspaper texts don't only present the world. Instead they also construct it. Previous studies have been done about the countryside's meanings in different medias like in magazines, television programs and films. This work's climate change viewpoint is new. The climate change is a new phenomenon that affects the rural areas directly and also indirectly via for example media. The first research question was how the countryside is seen in the newspaper texts about climate change. The second research question was to consider what kind of impacts those mental images have on the reality of the rural areas.
The data consisted of the articles of the newspaper called Helsingin Sanomat in the years 1990–2012. The data was collected with the help of the electric search by using search words 'climate change' and 'countryside'. The proper data consisted of 82 articles. Most of them were published in the years 2005–2011 and there were both opinions and news. The texts were analyzed by the discourse analysis. In this study the discourse is seen as a way to speak or use language that presents the world from a certain viewpoint. Some of the discourses may become a hegemonic discourse and discourses have also potential impacts on the countryside. In this study discourses were searched by exploring the articles and by searching differences and similarities. Especially the inspection of the potential impacts contained much own speculation of the researcher.
In the articles can be found five different discourses that are: possibilities of the countryside, the polluting countryside, the defence of the countryside, the ecological countryside and the vulnerability of the countryside. The first three are dominant. The possibilities of the countryside -discourse emphasizes the increasing role of the renewable energy in the rural areas. The polluting countryside -discourse highlights the emissions of the scattered settlement and private cars and questions the legitimacy of living on the countryside. The defence of the countryside -discourse tells that the rural areas are badly hit by the decisions of the climate policy. The ecological countryside -discourse presents that the people of rural areas respect the nature and live ecologically. The vulnerability of the countryside -discourse expresses how defenceless the rural areas are when extreme weather increases.
The potential impacts of the hegemonic discourses are very divergent. The possibilities of the countryside -discourse, that is the most dominant, is encouraging relating to countryside's vitality and competitiveness. On the other hand, studies have stated that highlighting the old-fashionedness would create more attractive imago. The polluting countryside -discourse is the most negative. It doesn't create imago that would pull residents or entrepreneurs. The defence of the countryside -discourse justifies the living on the countryside but it also creates a passive imago. All in all, it can be said that the peripheral location may be more like a chance than a burden when climate is changing. The countryside offers space for a sustainable business and possibilities for people to live back-to-nature. On the other side, in the polluting countryside -discourse the matter is seen vice versa. |
en |
| dct.abstract |
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten maaseudusta kirjoitetaan sanomalehtien ilmastonmuutosta käsittelevissä teksteissä. Median maaseuturepresentaatiot vaikuttavat siihen, millainen mielikuva maaseudusta muodostuu. Tuo mielikuva on osa maaseutualueiden imagoa ja vaikuttaa esimerkiksi ihmisten muuttopäätöksiin ja poliittisiin valintoihin. Tutkimuksen metodologinen tausta on konstruktionistinen. Tutkimuksessa nähdään, että sanomalehtitekstit eivät vain esitä maailmaa, vaan myös rakentavat sitä. Aiemmin on tutkittu maaseudun saamia merkityksiä eri välineissä, kuten lehdissä, televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Tämän työn ilmastonmuutosnäkökulma on uusi. Ilmastonmuutos on uusi maaseutuun vaikuttava tekijä, jolla on paitsi suoria, myös epäsuoria vaikutuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi lehtitekstien kautta. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä oli, millaisena maaseutu näyttäytyy sanomalehtien ilmastonmuutosteksteissä. Toisena tutkimuskysymyksenä oli pohtia, millaisia mahdollisia vaikutuksia noilla mielikuvilla on maaseudun todellisuudelle.
Tutkimusaineisto koostui Helsingin Sanomien artikkeleista vuosina 1990–2012. Aineisto koottiin lehden sähköisen arkiston avulla käyttämällä samanaikasesti hakusanoja 'maaseutu' ja 'ilmastonmuutos'. Rajauksen jälkeen varsinaiseksi aineistoksi valikoitui 82 artikkelia, joista suurin osa oli ilmestynyt vuosina 2005–2011. Aineisto sisälsi sekä mielipiteeksi luokiteltavia tekstejä että uutisia. Maaseudun saamia mielikuvia analysoitiin diskurssianalyysin avulla. Tässä tutkimuksessa diskurssi ymmärretään kielenkäyttö- tai puhetavaksi, joka esittää maailmaa tietystä näkökulmasta. Osa diskursseista voi nousta hallitsevaan asemaan, ja niillä on myös potentiaalisia seurauksia maaseudulle. Diskursseja etsittiin tutustumalla aineistoon tarkasti sekä etsimällä eroja ja yhtäläisyyksiä. Etenkin diskurssien potentiaalisten vaikutusten tarkastelu oli paljolti tutkijan omaa pohdintaa.
Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa voidaan erottaa viisi erilaista diskurssia, jotka ovat: maaseudun mahdollisuudet, maaseutu saastuttajana, maaseudun puolustus, maaseutu ekologisena ja maaseudun haavoittuvuus. Kolme ensimmäistä ovat vallitsevia eli hegemonisia diskursseja. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi korostaa uusiutuvan energian kasvavaa merkitystä maaseutualueilla. Maaseutu saastuttajana -diskurssi tuo esiin maaseudun haja-asutuksen ja yksityisautoilun päästöt sekä kyseenalaistaa maalla asumisen oikeutuksen. Maaseudun puolustus -diskurssissa ilmastopolitiikan päätösten kerrotaan iskevän kaikkein rankimmin maaseutualueisiin. Maaseutu ekologisena -diskurssi esittää, että maaseudulla eletään luontoa kunnioittaen ja pyritään vähentämään päästöjä. Maaseudun haavoittuvuus -diskurssissa tuodaan esiin, kuinka haavoittuvaisia maaseutualueet ovat sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.
Eri hegemonisten diskurssien mahdolliset vaikutukset maaseudulle ovat hyvin erilaisia. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi, joka on myös vallitsevin, on lupaava maaseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Toisaalta aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vanhanaikaisuuden korostaminen voisi luoda maaseudulle houkuttelevampaa imagoa. Maaseutu saastuttajana -diskurssi on puhetavoista selvästi negatiivisin. Se ei luo imagoa, joka kiinnostaisi muuttajia ja yritystoimintaa. Maaseudun puolustus -diskurssissa oikeutetaan maalla asumista, mutta se luo maaseudusta varsin passiivisen kuvan. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen oloissa maaseudun syrjäinen sijainti ei ehkä olekaan haaste vaan pikemminkin mahdollisuus. Maaseutu tarjoaa vihreän energian alalle tilaa harjoittaa elinkeinotoimintaa sekä asukkaille ja mökkeilijöille mahdollisuuden elää luonnonmukaisesti. Toisaalta vastakkaisessa saastuttaja-diskurssissa asia nähdään päinvastoin. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251051 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
