Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Waters and groundwater reservoirs at the Hannukainen mine development site in Kolari, Northern Finland

Show full item record

Title: Waters and groundwater reservoirs at the Hannukainen mine development site in Kolari, Northern Finland
Author(s): Nurminen, Tiina
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Discipline: Geology
Language: English
Acceptance year: 2013
Abstract:
Hannukainen is an old mining area, at commune of Kolari in western Finnish Lapland. Rautaruukki Oy and Outokumpu Oy mined iron, copper and cold from the area in 1978 - 1990. Area is located in the Pajala-Kolari shear zone. Kaunisvaara mining project at Sweden is related to the same shear zone. Northland Mines Finland Oy is planning to restart mining of IOCG-type ore at Hannukainen area within the next couple of years. Quaternary deposits or water resources in Hannukainen area has not been examined in detail before. The mine development site is surrounded be three rivers, Valkeajoki in east, Kuerjoki in west and Äkäsjoki in south. The stratigraphical and hydrostratigraphical field studies in Hannukainen area were made in summer 2011. Stratigraphy of the Quaternary deposits was observed from the sections of Laurinoja open pit and from test pits dug to the area. Permeability of the sediment units were measured by using ring infiltration tests and calculated from grain size evaluations made from sediment samples. Groundwater was observed by evaluating the quality and representativeness of the groundwater monitoring wells, groundwater level measurements and also laboratory analyzes of main ions, trace-elements and isotope ratios of oxygen and hydrogen. In addition to chemistry samples, electric conductivity, pH, temperature and ratio of oxygen was measured with YSI multielectrode probe from rivers and open pit ponds. Groundwater - surface water interactions were observed by taking chemistry samples, measuring river bed temperatures and by installing minipiezometers. Quaternary deposits are mostly glaciofluvial and fluvial sands and gravels instead of tills. Sorted sandy sediments related to the braided river bars formed by Muonio Ice lake spillways are found from the present valleys of River Äkäsjoki, Valkeajoki and Kuerjoki. Sand and gravel sediments have good permeability and they host considerable amounts of water. Fine sediment units are thin and as discontinuous layers they host perched groundwater and confined groundwater. From the observed 23 groundwater monitoring wells only three represented the whole saturated aquifer and altogether six were other vice usable. The most remarkable problems were the lack of installation information and shortness of monitoring wells compared to the thick quaternary deposits in the area. Acid Mine Drainage -effect (AMD) of the old open pits, waste rock area and ore deposit itself could be detected from the groundwater monitoring wells in the old mining area and from the groundwater discharging to the river Äkäsjoki. Isotope ratios, river bed temperatures and hydraulic head difference in mini- piezometers reveal that groundwater is discharging from the mine development site to the rivers surrounding it. Hannukainen area is a challenging environment for mine siting. Hydrostratigraphy in the area is complicated, permeability of the Quaternary deposits is generally good, aquifer is multileveled and rivers surrounding the area get a significant amount of their water from groundwater forming in the mine development site. Most of the present groundwater monitoring wells are unusable, and in order to monitor the groundwater reliably some new monitoring wells should be installed. Major flow direction of surface and groundwater are from the mine development site to the rivers surrounding it. Classified groundwater areas should be outlined again, because present linings do not relate to true aquifers. Location of tailings area planned to the mine development site has been reconsidered.
Hannukainen on Länsi-Lapissa, Kolarin kunnassa sijaitseva vanha kaivosalue. Rautaruukki Oy ja Outokumpu Oy louhivat alueelta rautaa, kuparia ja kultaa vuosina1978 - 1990. Alue liittyy Pajala-Kolari hiertovyöhykkeeseen, jolla on käynnissä myös Kaunisvaaran kaivosprojekti Ruotsin puolella rajaa. Northland Mines Finland Oy suunnittelee IOCG-tyyppisen malmin louhinnan uudelleen aloittamista Hannukaisissa lähivuosina. Alueen maaperästä ja vesivaroista ei ole olemassa tarkkaa tutkimustietoa. Tulevaa kaivosaluetta ympäröi kolme jokea, idässä Valkeajoki, lännessä Kuerjoki ja etelässä Äkäsjoki. Hannukaisen alueen maaperän stratigrafiset ja hydrostratigrafiset kenttätutkimukset tehtiin kesällä 2011. Maaperän kerrosjärjestystä havainnoitiin Laurinojan avolouhoksen leikkausten ja alueelle kaivettujen koekuoppien avulla. Sedimenttiyksiköiden vedenjohtavuutta tutkittiin sekä paikanpäällä tehtävillä rengasimeytyskokeilla, että laskennallisin menetelmin sedimenttinäytteistä tehtyjen raekokoanalyysien perusteella. Pohjavesien tutkimusmenetelminä käytettiin pohjavesiputkien laadun ja edustavuuden arviointia, pohjavedenpinnan mittauksia sekä pääionien, hivenaineiden ja vedyn ja hapen isotooppien analyysejä. Kemianäytteiden oton lisäksi joista ja louhoslammista tehtiin sähkönjohtavuuden, pH:n, lämpötilan ja happipitoisuuden mittauksia YSI moniparametrilaitteella. Pohjaveden ja pintaveden vuorovaikutusta havainnoitiin ottamalla kemiallisia näytteitä, mittaamalla jokien pohjasedimentin lämpötilaa ja asentamalla minipiezometrejä. Alueen maaperä koostuu moreenien sijasta jäätikön sulamisvesivirtojen kasaamista hiekoista ja sorista. Nykyisten jokien laaksoista löytyy lisäksi lajittuneita hiekkoja, jotka liittyvät Muonion jääjärven purkuvesivirtojen muodostamien palmikoivien jokien kasaamiin kerrostumiin. Hiekka- ja sorakerrostumien vedenjohtavuus on verrattain hyvä ja ne sisältävät huomattavia määriä vettä. Hienoainesyksiköt ovat ohuita ja epäjatkuvina kerroksina ne pidättävät vettä muodostaen orsivesiä ja paineellisia pohjavesiä. Alueen havainnoiduista 23 pohjavesiputkesta vain kolme edustaa varsinaista pohjavesimuodostumaa ja yhteensä kuusi putkea oli muuten käyttökelpoisia. Huomattavimmat ongelmat olivat putkien asennustietojen puuttuminen ja putkien lyhyys verrattuna alueen paksuihin sedimenttikerrostumiin. Hoitamattomien vanhojen avolouhosten ja sivukivikasan sekä malmion sulfaattireaktioista syntyneet happamat vedet eli hapan kaivosvaikutus (AMD) näkyy vanhan kaivosalueen pohjavesiputkissa sekä Äkäsjokeen purkautuvassa pohjavedessä. Isotooppianalyysit, joen pohjan lämpötilamittaukset ja minipiezometreistä mitatut hydrauliset gradientit osoittavat, että pohjavettä virtaa kaivosalueelta sitä ympäröiviin jokiin. Hannukaisen alue on haastava ympäristö kaivostoimintojen sijoittamiselle. Alueen hydrostratigrafia on monimutkainen, maaperän vedenjohtavuus on hyvä, pohjavettä voi olla useassa kerroksessa ja aluetta ympäröivät joet saavat huomattavan osan vedestään alueella muodostuvasta pohjavedestä. Suuri osa nykyisistä pohjavesiputkista on käyttökelvottomia, joten uusia pohjavesiputkia tulisi asentaa jotta pohjavettä voidaan tarkkailla luotettavasti. Pohja- ja pintaveden päävirtaussuunnat ovat tulevan suunnitellun kaivosalueen keskeltä kohti sitä ympäröiviä jokia. Alueen luokitellut pohjavesialueet tulisi rajata uudelleen, sillä nykyiset rajaukset eivät perustu todellisiin pohjavesimuodostumiin. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella kaivosalueelle suunnitellun rikastushiekkaalueen sijoitusta on päätetty harkita uudelleen


Files in this item

Files Size Format View
pro_gradu_nurminen.pdf 8.268Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record