Yhteishallinto ja asukasosallistuminen vuokrataloissa : tapauksena Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratia

Vuoden 1991 alussa Suomessa astui voimaan laki yhteishallinnosta vuokrataloissa. Yhteishallintolain tarkoituksena on antaa vuokratalojen asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. Kuitenkin se miten yhteishallintolakia sovelletaan käytännössä, vaihtelee vuokrataloyhtiöittäin. Vuoden 2012 alussa Suomen suurimman vuokranantajan eli Helsingin kaupungin 21 alueellista kiinteistöyhtiötä fuusioituivat yhdeksi pääomayhtiöksi, Helsingin kaupungin asunnot Oy:ksi. Kyseinen fuusio toi tullessaan muutoksia niin alueellisten kiinteistöyhtiöiden hallintoon kuin yhteishallinnon toteuttamiseen käytännössä. Tämän tutkimuksen kohteena on Helsingin kaupungin sovellus yhteishallinnosta eli vuokralaisdemokratia. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia vuokralaisdemokratian toimivuutta käytännössä sen keskeisten toimijoiden, asukasedustajien sekä alueyhtiöiden toimitusjohtajien ja isännöitsijöiden, näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään vuokralaisdemokratian vahvuudet ja haasteet, joita toiminnassa kohdataan. Lisäksi pyritään selvittämään mitkä tekijät vaikuttavat vuokralaisten motivaatioon toimia asukasedustajina. Tutkimuksen tulosten pohjalta tarkastellaan myös vuokralaisdemokratian mahdollisia kehittämisen tarpeita. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhminä olivat asukasedustajat, jotka toimivat kaikkia Helsingin kaupungin vuokralaisia edustavan toimielimen eli vuokralaisneuvottelukunnan jäseninä, sekä alueyhtiöiden toimitusjohtajat ja isännöitsijät. Kyselyt toteutettiin keväällä 2012 ja asukasedustajien kyselyyn vastasi 45 henkilöä ja alueyhtiöiden johdon kyselyyn vastasi 17 henkilöä. Kyselyjen tulosten käsittelyn ja analysoinnin apuna käytettiin Atlas.ti-ohjelmistoa. Kyselyistä saatuja tuloksia verrataan aikaisempiin vuokratalojen yhteishallintoa ja vuokralaisten osallistumista koskeviin tutkimuksiin ja tarkastellaan niiden pätevyyttä tämän tutkimuksen osalta. Tutkimus osoittaa, että vuokralaisdemokratian toimivuuteen käytännössä vaikuttavat moniulotteisesti useat eri tekijät ja asiat. Vuokralaisia motivoi osallistumaan mahdollisuus vaikuttaa omaan asumiseen ja toimiminen asukkaiden edunvalvojana. Lisäksi asumisviihtyvyyden ja tyytyväisyyden edistäminen ja kiinnostus yhteisistä asioista on monen asukasedustajan tärkeimpiä syitä osallistumiseen. Asukasedustajien näkökulmasta vuokralaisdemokratian suurimpia vahvuuksia on sen asukkaille suomat vaikutusmahdollisuudet omaa asumista koskevissa asioissa sekä eri toimielinten kautta saatava joukkovoima asukkaiden yhteisten asioiden ajamisessa. Alueyhtiöiden johdon näkökulmasta vuokralaisdemokratian vahvuuksina ovat vuoropuhelu ja yhteistyö asukkaiden kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että vuokralaisdemokratian yksi suurimpia haasteita on yhteistyön sujuvuus eri toimielimissä sekä alueyhtiöiden ja asukkaiden välillä. Näin ollen yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantaminen ovat kokonaisuudessaan avainasemassa vuokralaisdemokratian kehittämisessä. Yhteishallinnossa onnistumisen edellytyksinä ovat osapuolten keskinäinen luottamus, avoin ilmapiiri, rakentava keskusteluyhteys ja sovituista asioista kiinni pitäminen. Vuokratalojen yhteishallintolain mukaiset toimielimet ja niiden jäseninä toimivat aktiiviset asukkaat voisivat olla myös potentiaalisia osallistujia asuinalueiden kehittämisessä. Helsingin kaupungin tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota ja resursseja yhteishallinnon ja vuokralaisdemokratian sujuvuuteen ja kehittämiseen, jotta siitä saataisiin irti kaikki yksilöitä, yhteisöjä ja koko kaupunkia hyödyttävät potentiaaliset edut.