Tutkielman kirjallisuusosassa tarkastellaan yleisellä tasolla hengitysanalyysin apuna käytettyjä mittalaitteita sekä hengitysnäytteenotossa huomioitavia asioita. Lisäksi käydään lyhyesti läpi erityyppisten kaasujen vaihtoon liittyviä tekijöitä keuhkorakkuloiden ilman ja veren välisellä pinnalla. Myös jo kliiniseen käyttöön vakiintuneita uloshengitysilman testejä tarkastellaan mittalaitteiden näkökulmasta.
Tutkielman kokeellisessa osassa mitattiin diabeetikoiden ja terveiden ihmisten uloshengitysilman vetysyanidipitoisuuksia itserakennetulla ontelovaimenemisspektrometrillä. Ontelovaimenemisspektroskopia on ontelovahvisteinen muunnos tavallisesta laserabsorptiospektroskopiasta. Diabetes on puolestaan aineenvaihdunnallinen häiriö, jossa sokeriaineenvaihdunnassa tarvittavan insuliinin toiminta on joko kokonaan lakkautunut tai osittain häiriintynyt. Diabetes voi etenkin hoitamattomana johtaa lukuisiin komplikaatioihin. Diabetes mainitaan esimerkiksi Pseudomonas aeruginosa -bakteerin aiheuttamien infektioiden riskitekijäksi. Joidenkin Pseudomonas aeruginosa -viljelmien yläpuolisesta höyrytilasta on mitattu vetysyanidia, mikä antoi motivaation tälle tutkimukselle.
Mittaukset tehtiin yhteistyössä Helsingin yliopiston FinnDiane-projektin kanssa. FinnDiane-projektin tavoitteena on etsiä geneettisiä riskitekijöitä diabeteskomplikaatioille. Osalla tutkimuksen diabeetikoista oli jonkin asteinen munuaisvaurio, johon saattaa liittyä Pseudomonas aeruginosan aiheuttama infektio. Mittauksissa ei vielä havaittu merkittävää eroa diabeetikoiden ja terveiden ihmisten vetysyanidipitoisuuksien välillä. Lopullista johtopäätöstä vetysyanidin soveltuvuudesta Pseudomonas aeruginosa -bakteerin infektoiman diabeetikon tunnistamiseksi ei kuitenkaan voida vielä tehdä, sillä kontrolliryhmässä oli paljon nuorempia henkilöitä kuin diabeetikoiden ryhmässä. Siksi diabeetikoita ja vanhempia kontrollihenkilöitä on vielä mitattava lisää ennen lopullisen johtopäätöksen tekemistä.
