Läpivalaisukuvien orientointi on eräs rakennebiologian keskeisimmistä laskennallisista ongelmista. Siinä on tavoitteena selvittää joukolle identtisten kappaleiden läpivalaisukuvia läpivalaisusuunnat toistensa suhteen. Jos läpivalaisukuvien
läpivalaisusuunnat tunnetaan, voidaan läpivalaisukuvista niiden avulla päätellä läpivalaisukuvia vastaava tiheysjakauma.
Tässä tutkielmassa osoitetaan, että läpivalaisukuvien orientointi on yleisessä tapauksessa NP-kovaa, approksimointikelvotonta ja kiintoparametriratkeamatonta. Tämän jälkeen ongelmalle esitetään heuristisia ratkaisuja ja arvioidaan kokeellisesti niiden toimivuutta.
