| dc.date.accessioned |
2013-10-28T09:56:08Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:22:29Z |
|
| dc.date.available |
2013-10-28T09:56:08Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:22:29Z |
|
| dc.date.issued |
2013-10-28T09:56:08Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/3187 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/3187 |
|
| dc.title |
Matematiikan opetus Japanissa |
fi |
| ethesis.discipline |
Teaching of Mathematics |
en |
| ethesis.discipline |
Matematiikan opettajan koulutus |
fi |
| ethesis.discipline |
Utbildning av matematiklärare |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/C3b2c51e-946b-441e-829f-14e18bcff245 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/61364eb4-647a-40e2-8539-11c5c0af8dc2 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för matematik och statistik |
sv |
| ethesis.department |
Department of Mathematics and Statistics |
en |
| ethesis.department |
Matematiikan ja tilastotieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Tarkiainen, Laura Elina |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Työ tutkii matematiikan opetusta Japanissa ja sitä, mitä elementtejä siitä voisi ottaa käyttöön matematiikan opetukseen Suomessa. Japani on tunnettu korkeasta teknologiasta ja luonnontieteiden osaamisesta ja se, kuten Suomikin, pärjää hyvin kansainvälisissä matematiikan oppimista tutkivissa vertailuissa. Japanin ja Suomen kulttuurit poikkeavat paljon toisistaan, joten työssä tutkitaan matematiikan opetusta perusteellisesti aina kulttuurieroista lähtien. Niiden lisäksi työssä käsitellään mm. japanilaista yhteiskuntaa, opetussuunnitelmaa, oppikirjoja ja oppituntien rakennetta.
Japanin kulttuuri on yhteisöllinen ja hierarkkinen, jossa sosiaaliset suhteet ja keskinäinen arvojärjestys näkyy arkipäivässä ja kielessä. Koulutus on kuitenkin tasa-arvoinen, ja kaikilta oppilailta odotetaan kovaa työtä hyvien tulosten saavuttamiseksi. Japanissa koulutus on tärkeä, ja 95% yläkoululaisista jatkaa lukioon, joista noin puolet edelleen nelivuotiseen yliopistoon. Japanilaiset arvostavat ahkeruutta, itsekuria, kiitollisuutta ja ryhmätyötaitoja. Ryhmässä työskentely onkin japanilaisille tyypillinen tapa jo kouluissa. Ryhmäkoot ovat suuria, joten tehtävien ratkominen ja pohtiminen tapahtuu usein yhdessä koko ryhmän voimin. Matematiikan tunneilla tyypillistä on aloittaa tunti avoimella ongelmalla, johon pyritään löytämään ratkaisu yhdessä. Japanissa matematiikan tunnit ovat ongelmanratkaisupainotteisia.
Toisin kuin Suomessa, Japanissa valtakunnallisen opetussuunnitelman ohessa julkaistaan hyvin yksityiskohtaisia ohjeita siitä, mitä asioita kustakin aihealueesta tulisi tuoda esille. Myös oppikirjat noudattavat näitä ohjeita. Opettajilla on kuitenkin vapaus päättää, millaisia tunteja he pitävät. Japanilaiset opettajat osallistuvat usein opettajien väliseen yhteistyöhön, jota kutsutaan nimellä lesson study. Lesson studyssa saman oppiaineen opettajat kokoontuvat yhteen suunnittelemaan tietyn aiheen tuntia pohtien aiheen haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi opettajista pitää tunnin muiden seuratessa ja ottaessa ylös muistiinpanoja. Näin voidaan yhteistyössä kokeilla ja tutkia monia eri menetelmiä ja tapoja opettaa jotakin tiettyä aihetta.
Matematiikan opetus Japanissa ja Suomessa eroaa monella tavalla. Kulttuurierot ovat suuret, mutta joitakin Japanin matematiikan opetuksen ominaisuuksia voisi hyödyntää myös Suomessa. Japanilaiselle opetukselle ominaista ongelmalähtöistä työskentelyä, aiheeseen johdatusta ja avoimia ongelmia voisi käyttää Suomen matematiikan tunneilla nykyistä enemmän. Toinen sovellettava ominaisuus on lesson study -menetelmä, jota opettajat voisivat harjoittaa niin oman koulun sisällä kuin laajemminkin yhteistyössä useiden koulujen kanssa. Jo opetusharjoittelussa samansisältöisiä tunteja voisi suunnitella yhdessä useamman harjoittelijan kanssa. Vaikka opettajien välinen yhteistyö ja uusien menetelmien sulava käyttöönotto onkin tärkeää, saattaa lesson study kuitenkin taistella vastaan suomalaisten opettajien käsitystä itsenäisestä työskentelystä. Monet matematiikan opetuksen erot johtuvat kulttuurieroista, mutta hieman soveltamalla eroista voi kuitenkin oppia ja saada uusia välineitä Suomen matematiikan opetukseen. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252046 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
