Tässä tutkimuksessa muodostettiin kohdearkkitehtuurikuvaus visualisointipalvelulle. Tutkimus on osa Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan tietotuotteiden visualisointipalvelun pilotti -projektia. Tutkimuksen tarkoituksena oli muodostaa kohdearkkitehtuuri aineiston siirrosta verkkopalveluun ja sen visualisoinnista käyttäen avoimen lähdekoodin rajapintoja, ohjelmistoja ja niihin soveltuvia standardeja.
Menetelmänä käytetty Julkisen hallinnon suosituksen mukainen kohdearkkitehtuuri sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-arkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmäarkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Näiden avulla määriteltiin visualisointipalvelun strateginen ja toiminnallinen lähtökohta, tekniikat, sen komponentit ja yhteydet muihin Maanmittauslaitoksen järjestelmiin. Kohdearkkitehtuurin suunnittelun mukaisesti tutkimuksen osana tehtiin erilaisia UML-notaatiota noudattavia kaavioita ja käytettiin muita visuaalisia kuvauskeinoja. Arkkitehtuurin onnistumista arvioitiin Valtiovarainministeriön arkkitehtuuriperiaatteiden avulla.
Pilottiprojektissa aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa MTK-GML-formaatissa. Visualisoitavana pilottituotteena tässä tutkimuksessa keskityttiin 1:5 000 Taustakarttatuotteeseen. Aineiston viemiseen tietokantaan käytettiin XSL-muunnoksia, aineiston visualisointiin SLD-tekniikkaa ja karttakuva selaimessa esitettiin WMS-rajapinnan kautta. Aineistoa tuotiin palveluun myös WFS-rajapinnan kautta. Tietokantana pilottiprojektissa oli PostGIS ja palvelinohjelmistona GeoServer.
Palvelun ja erityisesti käyttöliittymän suunnittelussa käytettiin apuna Googlen Styled Maps Wizardia, CloudMade Style Editoria ja MapBoxia, jotka ovat verkosta löytyviä valmiita visualisointipalveluita. Tutkimuksessa osoittautui, että näiden keskinäiset erot visualisointiprosessin sujuvuudessa olivat huomattavia. CloudMaden Style Editor osoittautui parhaimmaksi palveluksi sen tarjotessa eniten mahdollisuuksia aineiston visualisointiin. Tässä palvelussa oli myös selkein käyttöliittymä.
Tutkimuksessa MTK-GML-formaatin aineiston siirto tietokantaan XSL-muunnoksen avulla oli haastavaa, koska osoittautui että MTK-GML-skeema sallii tiettyjä epäjohdonmukaisuuksia aineistossa. PostGIS-tietokanta ja GeoServer-palvelinohjelmisto olivat sopivia visualisointipalvelun toteutukseen. GeoServerin tuki ulkopuolelta tulevalle WFS-rajapinnalle osoittautui puutteelliseksi, mutta se ei merkittävästi vaikeuttanut visualisointipalvelun pilotointia. Tutkimuksessa SLD-tekniikan todettiin sopivan hyvin Taustakartta-tyyppisen tietotuotteen visualisointiin. SLD tarjosi erinomaiset mahdollisuudet graafisten muuttujien parametrisointiin.
Käyttöliittymän suunnittelussa määriteltiin visualisointipalvelun käyttöliittymän käyttötapaukset ja yksinkertainen ulkoasumalli käyttöliittymän komponenteista. Käyttötapauksien luokittelussa päädyttiin määrittelemään käyttötapaukset erikseen kullekin kohdetyypille. Käyttötapauksia on paljon ja jatkossa visualisointimahdollisuudet on tärkeä saada selkeästi esille käyttöliittymään. Käyttöliittymän suunnittelussa hyödynnetään jatkossa muita Maanmittauslaitoksen projekteja ja Pohjoismaista yhteistyötä.
Tutkimuksen mukaan arkkitehtuuriperiaatteet tulivat noudatetuiksi hyvin. Joihinkin periaatteisiin olisi voitu vastata paremmin, mutta näistä poikkeaminen oli hyvin perusteltavissa. Aineistot ja menetelmät soveltuivat visualisointipalvelun pilotointiin. Jatkossa MTK-GML-aineiston epäjohdonmukaisuudet tulevat korjaantumaan. Tavoiteltu arkkitehtuuri visualisointipalvelulle saatiin muodostettua ja sen kohdearkkitehtuuri määriteltyä tavoitetilan mukaiseksi. Kohdearkkitehtuuri sopii menetelmänä visualisointipalvelun kaltaisen järjestelmän suunnitteluun.
