| dc.date.accessioned |
2013-12-18T15:08:59Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:19:42Z |
|
| dc.date.available |
2013-12-18T15:08:59Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:19:42Z |
|
| dc.date.issued |
2013-12-18T15:08:59Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/3377 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/3377 |
|
| dc.title |
Lukiolaisten osaaminen ja tietolähteet radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta sekä heidän suhtautumisensa niihin |
fi |
| ethesis.discipline |
Chemistry Teacher Education |
en |
| ethesis.discipline |
Kemian opettajan koulutus |
fi |
| ethesis.discipline |
Kemilärarutbildningen |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/5c9de060-c5ca-4cb6-8c4b-1380d8a5b077 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/c2dd677c-da9c-4011-94b0-27b1585ac1cb |
|
| ethesis.department |
Kemiska institutionen |
sv |
| ethesis.department |
Department of Chemistry |
en |
| ethesis.department |
Kemian laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kaksonen, Kai-Verneri |
|
| dct.issued |
2013 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Radioaktiivisuus ja ydinvoima ovat ajankohtaisia asioita sekä yhteiskunnassa että opetuksessa. Suomessa on keskusteltu ydinvoimasta ja sen käytöstä jo 1970-luvulta lähtien. Ajankohtaisina aiheina viime vuosina ovat olleet viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen ja sen sijoituspaikan ja rakennuttajan valinta sekä maaliskuussa vuonna 2011 sattunut ydinvoimalaonnettomuus Japanin Fukushimassa. Tietoa radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta voi saada monista lähteistä, esimerkiksi kouluopetuksesta, Internetistä ja mediasta.
Tämän kvantitatiivisen Survey-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten hyvin lukiolaiset (15-18-vuotta) osaavat radioaktiivisuuteen liittyviä peruskäsitteitä ja miten heidän kiinnostuksen kohteet ja osaaminen radioaktiivisuudesta liittyvät toisiinsa sekä miten he suhtautuvat ydinvoimaan ja sen opetukseen lukiossa. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä lomakkeella internetin välityksellä ja kymmenestä koulusta Uudenmaan ja Pirkanmaan alueelta. Tutkimus suoritettiin toukokuun puolessavälissä vuonna 2011 ja siihen osallistui 302 vastaajaa.
Tutkimuksessa selvisi, kuinka osaaminen radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta vaikutti mielipiteen muodostukseen ja sen pysymiseen. Nuoret, jotka menestyivät osaamista mittaavissa osioissa, suhtautuivat muita myönteisemmin ydinvoimaan ja sen lisärakentamiseen. Heidän mielipiteisiinsä ei myöskään Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudella ollut kovin suurta merkitystä. Tarkasteltaessa tämän ryhmän käyttämiä tietolähteitä ja verrattaessa niitä osaamista mittaavissa osioissa huonosti menestyneisiin vastaajiin, havaitaan selkeä ero. Hyvin menestyneet hakeutuivat mielellään erilaisten tieteellisten tietolähteiden tai viranomaisten tarjoamien tiedonjakokanavien äärelle, kun tietotasoltaan heikommat hyödynsivät muun muassa sosiaalista mediaa ja aikakauslehtiä, joissa esitystapa on usein populistisempi ja vähemmän faktatietoon perustuvaa.
Sukupuolella oli selkeä vaikutus osaamiseen radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta. Pojat menestyivät pääsääntöisesti tyttöjä paremmin ydinvoimaa Suomessa käsittelevissä kysymyksissä ja säteilyä sekä radioaktiivisuutta käsittelevissä kysymyksissä. Vähiten tiedollista tasoeroa tyttöjen ja poikien välillä oli säteilyä ja ihmistä käsittelevissä kysymyksissä. Myös oli selkeästi havaittavissa käytyjen kemian ja fysiikan kurssien määrän vaikutus osaamiseen. Iällä ei osaamistasolle ollut merkitystä. Kiinnostuksenaiheilla oli myös selkeä merkitys osaamiseen, sillä tieteestä ja ympäristöasioista sekä politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet menestyivät muita paremmin.
Tyttöjä olisi tärkeä kannustaa opiskelemaan radioaktiivisuutta ja ydinvoimaa entistä enemmän. Jatkossa tarvitaan lisäksi tutkimusta muun muassa seuraavissa kysymyksissä: Informaalin ja non-formaalin oppimisen muodot ja niiden vaikutus sekä merkittävyyttä nuorten tiedollisten taitojen kehittymiseen radioaktiivisuuteen ja ydinvoimaan liittyen sekä lukiokoulutuksen mahdollisuudet tarjota paremman tietopohjan radioaktiivisuudesta ja ydinvoimasta.
Opettajilla on vastuu ohjata opiskelijoita oikeiden tiedonlähteiden äärelle. Voidakseen tehdä tätä, heillä pitää itsellä olla riittävät tiedot ja pedagogiset taidot tähän. Radioaktiivisuus ja ydinvoimakysymykset sekä niiden opettaminen tulisi olla keskeinen osa sekä opettajien perus- että täydennyskoulutusta. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252013 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
