dc.date.accessioned |
2014-01-29T08:59:12Z |
und |
dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:53Z |
|
dc.date.available |
2014-01-29T08:59:12Z |
und |
dc.date.available |
2017-10-24T12:16:53Z |
|
dc.date.issued |
2014-01-29T08:59:12Z |
|
dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/3468 |
und |
dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/3468 |
|
dc.title |
Aarteenetsintää porkkanamaalla : Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta |
fi |
ethesis.discipline |
Geography |
en |
ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
dct.creator |
Sipari, Pinja |
|
dct.issued |
2014 |
|
dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
dct.abstract |
Koulujen puutarhatoiminta on yhtä aikaa koululaitoksemme kanssa kehittynyt ilmiö. Aikojen saatossa koulupuutarhatoimintaa kohtaan tunnettu kiinnostus on vaihdellut ja tällä hetkellä se on ilmeisesti taas kasvussa. Koulupuutarhatoimintaa voidaan tarkastella monenlaisista näkökulmista, esimerkiksi osana koulun ympäristökasvatusta, terveyskasvatusta tai oppiainerajat ylittävää opiskelua. Aihetta on tutkittu vain vähän ja tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää millaista koulupuutarhatoimintaa Suomessa on ja miten puutarhoja hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi tarkastelun kohteena on havainto, jonka mukaan koulupuutarhatoimijat usein ajattelevat oppilaiden oppivan toiminnan kautta 'mistä ruoka tulee'. Nykyaikainen ruokajärjestelmä on kuitenkin monimutkainen kokonaisuus, jonka muodostavat kuluttaja, tuottaja, jatkojalostajat ja pakkausteollisuus, sekä kauppa ja muut ruoan kautta tekemisissä olevat verkostot. Ymmärtääkseen ruoan matkaa pellosta pöytään ei siis riitä että tietää miten kasvit kasvavat. Tutkimuksessa selvitetäänkin lisäksi mitä koulupuutarhojen avulla opetetaan ruokajärjestelmästä.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin 11 opettajaa eri puolilta maata sijaitsevista kouluista, joissa on aktiivista koulupuutarhatoimintaa. Tutkimuskoulujen joukossa on ala- ja yläkouluja, lukio ja kaksi steinerkoulua. Tavoitteena oli saada tutkimukseen mukaan mahdollisimman laaja otos erilaisia koulupuutarhoja, joten kustakin koulusta haastateltiin vain yhtä toiminnasta hyvin perillä olevaa opettajaa. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Teemoittelun kautta aineistosta löytyneiden ilmiöiden yleisyyttä selvitettiin sisällön erittelyllä.
Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida määrittää suomalaisen koulupuutarhan tyyppiesimerkkiä, sillä toimintatavat, toiminnan laajuus, sille asetut päämäärät ja puutarhojen hyödyntäminen opetuksessa vaihtelevat kouluittain paljonkin. Puutarhojen toimintamallit on kehitetty koulukohtaisesti niiden resurssien varassa, joita kullakin koululla on ollut käytettävissään. Toiminnan ensisijaisena tavoitteena on oppimisen tukeminen, mutta eri kouluissa puutarhan merkitystä painotetaan eri tavoin: ympäristökasvatuksen, kokonaisvaltaisen oppimisen tai jonkin tietyn kurssin oppimisympäristönä tai koulun pihaa viihtyistävänä tai koulun arkeen vaihtelua tuovana tekijänä. Toiminnalle asetetut tavoitteet määrittävät sitä kuinka paljon puutarhaa hyödynnetään opetuksessa ja lisäksi hyödyntämisen laajuuteen vaikuttaa puutarhan koko. Vaikka myös monet opettajat ajattelevat koulun puutarhatoiminnan avulla opittavan mistä ruoka tulee kauppojen hyllyille, opetetaan ruokajärjestelmästä puutarhatoiminnan kautta vain tiettyjä osia. Alkutuotannon roolia painotetaan vahvasti, mutta osassa kouluista näkökulmaa laajennetaan valmistamalla satoa myytäväksi myyjäisissä tai sitä tarjotaan kouluruokalassa. Kahdessa koulussa tehdään lisäksi maatilayhteistyötä lähitilojen kanssa.
Uusien oppimisympäristöjen ja opetusmetodien hyödyntämistä opetuksessa pidetään yleisesti suositeltavana, mutta niiden käyttöönotto vaatii opettajalta edelleen erityistä rohkeutta. Koulupuutarhatoiminta kannustaa opettajia kokeilemaan koulussa monenlaisia uusia toimintatapoja ja opetusmetodeja, kuten ulkona opettamista ja kokemuksellista oppimista. Tutkimukseen osallistuneet opettajat eivät juuri kokeneet tarvitsevansa apua koulun puutarhatoiminnan kehittämiseen, mutta se voisi hyödyttää heitä etenkin puutarhakasvatuksen osalta, sillä monilla on melko suppea käsitys puutarhan hyödyntämismahdollisuuksista opetuksessa. Koulupuutarhojen aiheuttama innostus ja lisääntynyt oppilaiden motivaatio, sekä käytännön tekeminen, oikeat ongelmat ja konkreettisen lopputuloksen näkeminen puoltavat paikkaansa koulussa, sillä tällaiset tekijät edistävät tutkimusten mukaan esimerkiksi oppilaiden luonnontieteiden osaamista.
Tutkimus on esiselvitys suomalaisen koulupuutarhatoiminnan käytännöistä ja se avaa runsaasti lisätutkimuksen aiheita. Jotta puutarhakasvatuksen parhaista käytännöistä päästään selville, on tehtävä esimerkiksi hyvin dokumentoituja kokeiluja erilaisista puutarhakasvatuksen muodoista, joiden vaikuttavuutta arvioidaan. Tarvetta on myös tutkimuksille, jotka selvittävät puutarhakasvatuksen vaikutuksia oppilaiden oppimiseen suomalaisen koulun kontekstissa. Ruokajärjestelmäopetuksen suhteen tutkimuksessa ilmeni ristiriita sen suhteen, mitä opettajat toivovat oppilaiden oppivan koulupuutarhatoiminnan kautta ja mitä he näyttävät käytännössä opettavan, joten lisätutkimusta tarvitaan myös tämän ristiriidan vahvistamiseksi ja selvittämiseksi. |
fi |
dct.language |
fi |
|
ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
ethesis.language |
Finnish |
en |
ethesis.language |
suomi |
fi |
ethesis.language |
finska |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252325 |
|
dc.type.dcmitype |
Text |
|