Paleobotanical and lithological changes in two lakes in Thailand : implications for hydrological changes and landscape management
| Title: | Paleobotanical and lithological changes in two lakes in Thailand : implications for hydrological changes and landscape management |
| Author(s): | Koskelainen, Meri |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Geography |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2014 |
| Abstract: |
Monsoon is defined by seasonal reversals in large-scale wind direction patterns that are caused by shifting temperature gradient between the Asian continent and the ocean. This means that the monsoon climate actually extends to all tropical continents and in the tropical oceans. Monsoon system affects locally, regionally as well as globally.
Thailand can be considered as a key area for understanding the dynamics and effects of the Asian monsoon system because it is located in between two different monsoon sub-systems: the Indian monsoon (IM) and the East Asian monsoon (EAM).
The Thailand landscape is cultural and modified for urbanization and cultivation (own observations in 2013). Because the nature in Thailand is not in its initial state anymore, it is necessary to consider anthropologic influence affecting the study lakes. In Thailand, lakes are very often dredged or even moved to another location via channels which makes it difficult to find suitable study lakes that would cover the whole sedimentation history. Surroundings of my study lakes, Nong Leng Sai and Sam Roi Yot, have been cultivated and modified for human demands during the past 2000 years.
The hydrological changes were visible in the lake sediment sequences. The changes were most clearly detected as lithological alterations; including changes in plant remain compositions. The results showed different hydrological environments for the study lakes. Sam Roi Yot in southern Thailand indicates more stable deposition environment with more aquatic plants than riparian species, whereas Nong Leng Sai in northern Thailand showed abrupt changes in deposition environments through the upper part of the sediment sequence.
Monsuuni määritellään vuodenaikoihin sidottuna suurimittakaavaisten tuulien suunnan vaihtumisena trooppisella ilmastovyöhykkeellä sekä mantereella että maalla. Aasian monsuunisysteemi jaetaan osasysteemeihin, joista Intian monsuuniin ja Itä-Aasian monsuuniin keskityttiin tarkemmin tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää yhteyksiä pienten ja suurten leveyspiirien ilmastotyyppien välille sekä määrittää heikot ja voimakkaat monsuunikaudet Thaimaassa kahden tutkimusjärven kautta, jotka sijaitsevat maan pohjois- ja eteläosassa. Thaimaa valikoitui tutkimusalueeksi, koska se sijaitsee edellä mainittujen Aasian monsuunin osasysteemien välissä.
Molempien järvien sedimenttinäytteitä käytettiin hehkutushäviön (LOI), radiohiiliajoituksen sekä kasvimakrofossiilitutkimuksen tarpeisiin ja tuloksista muodostettiin yksi diagrammi. Sedimentin kerrosjärjestyksen, hehkutushäviön ja kasvimakrofossiilijäänteiden perusteella diagrammiin luotiin vielä kerrostumisympäristöä kuvaava esitys, josta näkyy kuivien ja kosteiden monsuunijaksojen vaihtelut. Puuhiilipartikkeleiden määrä tutkituilla syvyyksillä lisättiin tutkimukseen, koska ihmistoiminnan vaikutus on suuri maatalousvaltaisessa Thaimaassa.
Hydrologiset muutokset näkyvät hyvin kummankin tutkimusjärven järvisedimentissä. Eteläinen tutkimusjärvi kattaa viimeiset ~6000 vuotta, mutta sedimentissä näkyy vähemmän vaihtelua kuin Pohjois-Thaimaan järvessä, joka kattaa viimeiset ~2000 vuotta. Pohjoisen järven ilmastotulokset seuraavat hyvin pohjoisella pallonpuoliskolla tapahtuneita ilmastonmuutoksia, kun taas eteläisen tutkimusjärven litologiassa näkyy vähemmän hydrologista vaihtelua. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että järvi on ollut osa merenpohjaa. Kaiken kaikkiaan kasvimakrofossiilien määrä osoittautui pienemmäksi ja ihmistoimintaa kuvaavien puuhiilipartikkelien määrä suuremmaksi kuin aluksi oletettiin.
Tulosten ja kirjallisuuden perusteella voidaan sanoa, että Pohjois-Thaimaan monsuuni-ilmasto seuraa pohjoisen pallonpuoliskon suurten leveyspiirien ilmastonmuutoksia. Etelä-Thaimaan monsuuni-ilmasto taas on vahvasti kytköksissä päiväntasaajan ilman liikkeisiin (ENSO), mutta seuraa myös pohjoisen pallonpuoliskon suurten leveyspiirien ilmastotapahtumia ennemmin kuin eteläisen pallonpuoliskon suurten leveyspiirien ilmastotapahtumia. Ihmistoiminta näkyy vahvasti molemmissa tutkimusjärvissä, sillä pohjoisessa järven vedenpintaa säännöstellään ja etelässä vesialuetta hyödynnetään suuresti kalastukseen. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat hyviä hydrologisen vaihtelun määrittämiseen. Ongelmana kuitenkin oli aikaisempien kasvimakrofossiilitutkimusten puute, jolloin tulosten vertailu olemassa oleviin tutkimuksiin on vaikeaa. Tämän vuoksi kasvimakrofossiilitutkimus pitäisi yhdistää Kaakkois-Aasian ilmastotutkimuksiin useammin.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| ProGradu_Meri Koskelainen.pdf | 2.941Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4026]