Somalien maastalähdön järjestelmät

Somaliassa jo toista vuosikymmentä jatkunut konflikti on ajanut miljoonia somaleita maanpakoon lähelle ja kauas, synnyttäen laajalle levittäytyneen somalidiasporan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa ja koota yhteen kaikki saatavilla oleva tieto somalien maastalähdön järjestelmistä, eli eri tavoista lähteä Somaliasta ja sen lähialueilta, sekä käytetyistä muuttoreiteistä, kuvastaen tämän hetken tiedon tasoa. Tutkimus selvittää mitä reittejä kulkien ja mitä kulkumuotoja käyttäen Somaliasta pyritään pois, ja minne kaikkialle somalidiaspora on levittäytynyt, sekä minkälainen vaikutus sosiaalisella verkostolla on somalien kohdemaan valintaan. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kartoittavaa laadullista metasynteesiä, jonka tarkoitus on tuottaa tutkittavasta ilmiöstä suurempi ymmärrys, kuin mitä yksittäiset empiiriset tutkimukset yhdessä tai erikseen ovat tarjonneet. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä 158 erilaista lähdettä. Synteesimenetelmänä käytettiin narratiivista yhteenvetoa, mikä tarkoittaa tutkimustodisteiden valintaa sekä järjestämistä, jotta voidaan tuottaa kuvaus tutkittavana olevan ilmiön todisteista. Yhteenveto on tässä tutkimuksessa enemmän kuvaileva kuin tulkinnallinen tutkimusten tavoitteiden vuoksi. Tutkimus tarkastelee myös somalien kohdemaavalintoja verkostomuuttoliiketeorian kautta. Teorian mukaan henkilön muuttopäätökseen vaikuttaa hänen sosiaalinen verkostonsa, mikä vähentää muuton riskejä ja kuluja, sekä helpottaa siirtolaisen sopeutumista uuteen maahan. Somalien maastalähdön järjestelmiä hallitsee vahvasti pakeneminen joukoittain naapurimaihin, sekä epäsäännönmukainen muuttoliike pääasiassa muualle Afrikkaan, Lähi-itään ja Eurooppaan. Tämän tutkimuksen päätuloksena ovat tutkimusprosessin kautta syntyneet kartat, jotka havainnollistavat somalien käyttämiä tapoja ja reittejä lähteä maasta, tai sen lähialueilta, tavoittelemiinsa eri kohdemaihin ympäri maailman. Eniten käytettyjä reittejä on kolme, joista yksi reitti kulkee maitse Somaliasta Etiopian ja Sudanin kautta Välimeren rannalle, pääasiassa Libyaan, josta matka jatkuu veneellä Etelä-Eurooppaan. Toinen reitti kulkee suoraan Somaliasta tai Djiboutin kautta Punaisenmeren tai Adeninlahden yli Jemeniin, josta monet pyrkivät maitse edelleen muihin Lähi-idän maihin, tai jopa Eurooppaan asti. Kolmas reitti kulkee Somaliasta pääasiassa maitse ja meritse kohti Etelä-Afrikkaa. Näiden muuttoliikkeiden tuloksena syntynyt somalidiaspora on keskittynyt Afrikan sarveen ja Jemeniin; Persianlahden maihin ja Länsi-Eurooppaan; sekä Pohjois-Amerikkaan. Somaleita oleskelee eniten pakolaisina Somalian naapurimaissa ja lähialueilla, erityisesti Keniassa, Etiopiassa ja Jemenissä. Länsimaissa suurimmat somalidiasporat sijaitsevat Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa, Kanadassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Italiassa. Somalidiaspora on yhä liikkeellä ja alkanut kasvaa uusissa kohteissa. Kohdemaahan perustettujen sosiaalisten verkostojen olemassaolo on merkittävä tekijä somalien kohdemaan valinnassa. Verkostot tarjoavat rahallisen ja henkisen tuen lisäksi myös tietoa muutosta. Kohdemaiden maahanmuuttotoimenpiteiden kiristyminen on johtanut verkoston tuen tarpeen lisääntymiseen. Somalien eniten käyttämät reitit kertovat näiden reittien käyttökelpoisuudesta ja toimivuudesta tavoiteltuun kohdemaahan tai -alueelle pääsemiseksi. Reitit, samoin kuin kohdemaat, muuttuvat kuitenkin jatkuvasti vastauksena kohdemaiden kiristyviin rajakontrolleihin. Huolimatta viimeaikaisista parannuksista maan tilanteessa maastalähtö Somaliasta jatkuu edelleen. Tulevaisuudessakin yhä useampi somali joutuu turvautumaan salakuljettajien apuun päästäkseen maasta, tai sen lähialueilta pois ja kohti tavoiteltua kohdemaata. Salakuljetustoiminnan lisääntyminen voi tuoda mukanaan epätoivottuja lieveilmiöitä kuten siirtolaisten ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmiskauppaa.