Päivittäistavarakaupan spatio-temporaalinen saavutettavuus pääkaupunkiseudulla

Kaupan rakennemuutoksen aiheuttama palveluverkon harveneminen ja etäisyyksien pidentyminen sekä yhteiskunnan siirtyminen kohti ympärivuorokautista rytmiä asettavat uusia haasteita päivittäistavarakauppojen spatio-temporaaliselle saavutettavuudelle pääkaupunkiseudulla. Näistä haasteista huolimatta pääkaupunkiseudun kauppojensaavutettavuutta on tutkittu puutteellisesti huomioimatta eri liikkumismuotojen ja vuorokaudenaikojen vaikutuksia kauppojen saavutettavuuteen. Tutkimuksen tavoitteena oli 1) ymmärtää, kuinka pääkaupunkiseudun päivittäistavarakauppojen saavutettavuus vaihtelee eri vuorokaudenaikojen mukaan ottaen huomioon eri liikkumismuodot, 2) paikantaa hyvän ja huonon palvelun alueita tarkastelemalla väestön sijoittumista hyvän ja heikon saavutettavuuden alueisiin nähden, 3) mitata esiintyykö kauppojen saavutettavuudessa eroja pääkaupunkiseudun kuntien välillä, ja 4) tarkastella pystyykö joukkoliikenne kilpailemaan auton kanssa matkustettaessa lähimpään kauppaan. Päivittäistavarakauppojen saavutettavuutta mitattiin laskemalla matka-aikoja asutuista tilastoruuduista lähimpään kauppaan autolla, joukkoliikenteellä ja kävellen kello 17:00, 22:00 ja 1:00. Matka-aikojen laskenta autolla perustui MetropAccess-tutkimusryhmän kehittämään tieverkkoaineistoon, joka on muokattu alkuperäisen Digiroad-aineiston pohjalta hidastamalla erityyppisiä risteyksiä. Lisäksi laskennoissa huomioitiin liikenneruuhkan vaikutus sekä kokonaismatkaketjut, kuten pysäköintipaikan etsimiseen kuluva aika ja kävelyosuudet. Joukkoliikenne- ja kävelyreitit laskettiin MetropAccess-Reititin -työkalulla, jolla pystytään laskemaan realistisia matka-aikoja perustuen OpenStreetMap -aineistoon sekä joukkoliikenteen aikatauluihin. Kaikissa laskennoissa huomioitiin myös kauppojen aukioloajat. Laskentojen pohjalta tehtiin useita visualisointeja: 1) interpoloidut matka-aikapinnat, 2) palveluaukkokartat, jotka kuvaavat väestön sijoittumista heikon saavutettavuuden alueisiin nähden, ja 3) joukkoliikenteen ja auton matka-aikojen eroja kuvaavat erotuskartat. Lisäksi tehtiin kuvaajia, jotka kuvaavat kuinka paljon ihmisiä pystyy matkustamaan lähimpään kauppaan tietyssä ajassa sekä keskimääräisiä matka-aikoja esittävät kuvaajat. Tulokset osoittivat, että liikkumismuodolla ja vuorokaudenajalla on merkittävä vaikutus kauppojen saavutettavuuteen. Kello 17:00 ja 22:00 saavutettavuus oli hyvä lähes kaikilla tiheästi asutuilla alueilla johtuen hyvistä joukkoliikenneyhteyksistä sekä kattavasta kaupan palveluverkosta. Yöaikaan saavutettavuus oli selkeästi huonompi erityisesti joukkoliikenteellä ja kävellen suppeasta palveluverkosta sekä huonommista yhteyksistä johtuen. Joukkoliikenne ja kävely pystyivät kilpailemaan auton kanssa lähinnä vain Helsingin alueella kello 17:00 ja 22:00. Yleisesti matka-ajat lähimpään kauppaan olivat lyhemmät Helsingissä ja lyhimmät Espoossa ja Kauniaisissa. Yöaikaan matka-ajat olivat pisimmät Vantaalla. Huolimatta joistakin aineistoihin ja menetelmiin liittyvistä puutteista, tulokset antoivat hyvän kuvan pääkaupunkiseudun päivittäistavarakauppojen spatio-temporaalisesta saavutettavuudesta. Tutkimuksessa käytetyt matka-aikalaskentamenetelmät ja saavutettavuuden ajallisen ulottuvuuden tarkasteleminen olivat ainutlaatuisia kansalliseen ja kansainväliseen tutkimukseen verrattuna. Lisäksi tutkimus oli ensimmäinen, jossa pääkaupunkiseudun päivittäistavarakauppojen fyysistä saavutettavuutta mitattiin eri liikkumismuodot ja vuorokaudenajat huomioiden.