Oletetaan heti aluksi tilanne, jossa sijoittaja tekee sopimuksen, joka velvoittaa hänet maksamaan tietyn rahasumman X(w) sovittuna tulevaisuuden ajankohtana tilan w toteutuessa. Kyseessä voi olla esimerkiksi sijoittajan myymä Eurooppalainen osto-optio. Tällöin myyjän tavoitteena on muodostaa strategian siten, että salkun arvo vastaa osto-option hintaa X maksuhetkellä. Näin sijoittaja pyrkii suojautumaan sopimukseen liittyvien riskien aiheuttamilta mahdollisilta tappiolta. Riskiä voidaan kuitenkin mitata eri tavoin ja suojausmenetelmän valintakin on oma prosessinsa. Tässä tutkielmassa keskitytään keskineliöpoikkeaman minimointiin perustuvaan suojausmenetelmään, joka on dynaaminen suojausmenetelmä ja omaa tämän vuoksi mielenkiintoisia taipumuksia. Näistä tärkein on tappioiden ja voittojen symmetrinen kuvaustapa, joka tarkoittaa että kummastakin rangaistaan.
Tuloksien saamiseksi keskineliöpoikkeaman minimointiin perustuvan suojauksen tehokkuudesta ja käytännöllisyydestä, tarkastellaan tutkielmassa sen toimivuutta sijoitussidonnaisille vakuutuksille. Kyseessä on siis henkivakuutus, jossa vakuutussäästön kehitys on sidottu tiettyjen ulkoisten instrumentien, kuten sijoitusrahastojen, kehitykseen. Tällöin vakuutuksenottaja joutuu kantamaan riskin instrumenttien mahdollisista epämieluisista arvonmuutoksista. Tutkielmassa kuitenkin keskitytään tutkimaan tilannetta, jossa koitetaan minimoida riskiä vakuutusyhtiön kannalta.
Pyrkimyksenä on siis analysoida yhdeltä kantilta sijoitussidonnaisten vakuutusten suojausta otettaessa huomioon vakuuttajalle muodostuvat riskit sekä vakuutettujen elinajoista, että markkinoiden muutoksista. Ensimmäisessä kappaleessa keskitytään luomaan markkinamalli, jonka puitteissa toimitaan koko tutkielman läpi. Tämän lisäksi alustuksessa käydään läpi muutamia tärkeitä käsitteitä ja määritelmiä, jotka ovat hyödyllisiä tutkielman seuraamisen ja etenemisen kannalta. Toisessa kappaleessa paneudutaan tutkielmassa pääasiassa käsiteltävään suojausmalliin, eli keskineliöpoikkeaman minimointiin perustuvaan suojaukseen. Kappaleessa käydään läpi, miten tämä suojausmetodi vaikuttaa suojaajan pääomaan ja sijoituspäätöksiin neljässä yleisessä skenaariossa, joissa vaihdellaan riskillisten arvopapereiden määrää ja vaateen takaisin maksuhetkeä. Kolmannessa kappaleessa käydään lyhyesti läpi henkivakuutusmatematiikkaa, jota sijoitussidonnaisten vakuutusten tarkastatelu vaatii. Tämän jälkeen neljännessä kappaleessa päästään itseasiaan, eli sijoitussidonnaisten vakuutusten suojaukseen keskineliöpoikkeman minimointiin perustuvalla suojauksella. Tulosten saamiseksi käytetään vastametodina T. Möllerin väitöskirjan ensimmäisen kappaleen esimerkissä käytettyä kokonaiskustannusten varianssin minimointia.
