Usein ohjelmistojen testaamisessa lähtökohtana on se, että ohjelman toiminta voidaan varmistaa olemassa olevien vaatimusmäärittelyjen, käyttöliittymäkuvausten, rajapintakuvausten ja muiden näitä vastaavien ja tukevien dokumenttien pohjalta. On olemassa kuitenkin tilanteita, joissa määrittelydokumentit ovat riittämättömät tai puuttuvat kokonaan. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua puutteellisen projektinhallinnan johdosta tai esimerkiksi liian tiukan aikataulun aiheuttamista paineista. Miten ohjelmiston testaus pitäisi tällaisessa tilanteessa suorittaa? Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitämme mitkä ovat realistisia testausvaihtoehtoja kuvatussa ongelmatilanteessa ja miten ne voidaan käytännössä toteuttaa.
Testaustapoja testattiin asiakasprojektin avulla, johon kehitettiin uusien käyttöliittymän testitapauksien avulla kattava testitapauskirjasto. Lisäksi arvioitiin satunnaistestauksen toimivuutta sovellus- kokonaisuuden testaamiseen.
Lopputuloksena toteamme, että testauslähtöinen kehitys (test driven development) sopii toteutustavaksi määrittelyjen puuttuessa. Automaattitesteistä saatiin muodostettua kattava testitapauskirjasto, jonka avulla sovelluksen testaaminen nopeutui ja sitä voitiin tehdä päivittäin. Lähdekoodin kattavuusanalyysin perusteella testitapauskirjasto testasi sovellusta kattavasti. Lisäksi totesimme, että satunnaistestaus soveltui hyvin asiakkaan selainpohjaisen sovelluksen testaamiseen.
