Tutkielman tavoitteena on kartoittaa normaalijakauman tämänhetkistä asemaa lukion matematiikassa. Normaalijakauma kuuluu osaksi lukion matematiikan tilastot ja todennäköisyys –kurssia sekä lyhyen että pitkän matematiikan puolella. Sen asema lukiomatematiikassa on perusteltu, sillä normaalijakauma on jo vuosikymmeniä ollut käytössä hyödyllisenä matemaattisena apuvälineenä erilaisissa käytännön tutkimuksissa ja ongelmissa. Jatkuvat muutokset ja supistukset opetussuunnitelmissa sekä vireillä olevat uudistukset ylioppilaskokeen suhteen tuovat kuitenkin muutoksia myös opetettavaan sisältöön. Tutkielmaa johdattelee eteenpäin hypoteesi normaalijakauman aseman heikkenemisestä lukiomatematiikassa. Tutkimuskysymystä lähestytään tutkielman edetessä useasta eri näkökulmasta pyrkien näin muodostamaan mahdollisimman monipuolinen ja kattava kuva aiheesta.
Tutkielmassa käytetty aineisto koostui valmiista materiaaleista. Tietoa normaalijakauman vaiheista kerättiin opetussuunnitelmista eri vuosikymmeniltä sekä viimeisimpien vuosien ylioppilaskokeista. Ylioppilaskokeissa esiintyneitä normaalijakaumatehtäviä analysoitiin myös Dimensio-lehdessä julkaistujen kommenttien ja ratkaisuesimerkkien valossa. Näiden avulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden tasoa ja kiinnostusta normaalijakaumatehtävien suhteen. Lisäksi tutkielma sisältää oppikirja-analyysin kolmesta eri kirjasarjasta lyhyen ja pitkän matematiikan osalta. Tutkielmassa tulkittiin eri aineistoja selkeästi erikseen, mutta niiden väliltä pyrittiin löytämään myös yhtäläisyyksiä ja ristiriitoja.
Normaalijakauma on joutunut jonkin verran väistymään uusien ja modernien matematiikan osa-alueiden tieltä. Muutos on tapahtunut pikkuhiljaa vuosien saatossa. Toisaalta normaalijakaumalla on edelleen vankka asema osana tilasto-oppia ja todennäköisyyslaskentaa, mutta siihen liittyvää teoriasisältöä on supistettu. Varsinkin ylioppilaskokeiden tehtävien perusteella voidaan todeta, että normaalijakaumatehtävät ovat selvästi kaavamaisempia ja vähemmän luovaa ajattelua vaativia kuin aiemmin. Vuonna 2012 ylioppilaskokeisiin tullut laskinuudistus on asettanut tehtävien laatijat uusien haasteiden eteen, kun aiemmat haastavatkin tehtävät ovat käyneet viisastuvan laskimen käyttäjälle perustehtäviksi. Tutkielmassa esitellään tehtäviä normaalijakaumasta, joiden avulla olisi mahdollista mitata opiskelijan aitoa matemaattista ymmärrystä pelkän laskimen käsittelytaidon sijaan.
