Tässä tutkimuksessa perehdytään ensimmäisen opiskeluvuoden yliopisto-opiskelijoiden matematiikan luonnetta, oppimista ja opettamista koskeviin uskomuksiin. Tutkimuksessa nojaudutaan Viholaisen ym. (2012, 2014) tekemään tutkimukseen, jossa lähestytään opiskelijoiden matematiikkauskomuksia matematiikkaorientaatioiden ja matematiikan oppimisnäkemysten valossa. Orientaatiot ja oppimisnäkemykset kuvastavat käsityksiä siitä, mitä on matematiikka, sen tekeminen, oppiminen ja opettaminen. Sekä opettajan että oppilaiden uskomusten tiedetään vaikuttavan oppimiseen ja toimintaan oppimistilanteissa paljon, joten tulevan opettajan on tärkeää tiedostaa omat uskomuksena ja tuntea tulevien oppilaidensa uskomuksia.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia uskomuksia Helsingin yliopiston ensimmäisen vuoden matematiikan opiskelijoilla on matematiikasta. Näiden uskomusten voidaan olettaa olevan pääosin opiskelijoiden aiempien kokemusten, opettajien ja oppituntien muovaamia. Lisäksi tarkastellaan eroja uskomuksissa matematiikan pää- ja sivuaineopiskelijoiden välillä. Tutkimuksessa selvitetään myös, kuinka uskomukset muuttuvat yliopisto-opintojen kahden ensimmäisen opetusperiodin aikana.
Tutkimuksen aineisto kerättiin paperisilla kyselylomakkeilla kahdessa osassa Helsingin yliopiston Matematiikan ja tilastotieteen laitoksen matematiikan peruskursseilla. Ensimmäinen kysely tehtiin syyskuussa 2013 Analyysi I -kurssin luennolla ja siihen vastasi 205 opiskelijaa. Kysely toistettiin tammikuussa 2014 Analyysi II -kurssin luennolla ja silloin siihen vastasi 137 opiskelijaa. Analyysi I - ja Analyysi II -kurssit kuuluvat matematiikan perusopintoihin, joten matematiikkaa pääaineenaan ja sivuaineenaan opiskelevat suorittavat ne yleensä opintojensa alkuvaiheessa. Tutkimuksessa lähdettiin siitä oletuksesta, että suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli uusia matematiikan opiskelijoita. Kerättyä aineistoa tarkasteltiin ja analysoitiin sekä määrällisin että laadullisin menetelmin. Määrälliset analyysit suoritettiin käyttäen SPSS-ohjelmaa ja tilastollisia merkitsevyystestejä.
Kaikki neljä matematiikkaorientaatiota saivat melko vahvaa kannatusta opiskelijoiden vastauksissa. Vastaukset eri pääainetta opiskelevien kesken eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Kaikki neljä orientaatiota ilmenivät myös melko tasaisesti opiskelijoiden omissa kuvauksissa matematiikasta. Myös matematiikan oppimista ja opettamista kuvaavat prosessi- ja skeemaoppiminen saivat selkeää kannatusta, eivätkä vastaukset eronneet tilastollisesti merkitsevästi eri pääaineiden opiskelijoiden välillä. Vertailtaessa opiskelijoiden vastauksia syyskuun 2013 ja tammikuun 2014 välillä, ei niissä havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Vaikuttaa siltä, että Helsingin yliopiston nykyisten matematiikan opiskelijoiden kuva matematiikasta ja sen luonteesta on monipuolinen ja laaja-alainen. Lisäksi matematiikan pää- ja sivuaineopiskelijoiden matematiikkaa koskevat uskomukset ovat opintojen alkuvaiheessa samankaltaisia. Kahden ensimmäisen opetusperiodin ajan korkeakouluopinnot eivät myöskään muuttaneet uskomuksia merkittävästi.
