Elinkeinojen sijoittuminen muuttuvassa kaupunkirakenteessa : Kehäradan vaikutukset Vantaalla

Uusilla liikenneyhteyksillä on merkittävä vaikutus yritysten sijoittumispäätöksiin. Vaikka sijoittumispäätöksiä on vaikea avata yksiselitteisesti teoretisoinnilla, saavutettavuus eri muodoissaan on kautta linjan tärkeimpiä yritysten sijoittumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka globalisaation ja kehittyneen kommunikaatioteknologian myötä yritysten fyysisen sijainnin merkityksen uskottiin vähenevän, voidaan sen merkityksen nähdä päinvastoin kohonneen entisestään. Uudenlaisessa kaupunkirakenteessa muodostuu moninaisia verkostomaisia rakenteita esimerkiksi asukkaiden liikkumisen kautta. Silti rajatut alueet säilyvät tärkeinä ja tarpeellisina esimerkiksi hallinnon ja yritysten identifikaation näkökulmasta. Vuonna 2015 valmistuvan Kehäradan mukana Vantaalle ja koko Helsingin seudulle muodostuu uusi poikittaisliikenteen yhteys ja useita hyvin saavutettavia sijainteja. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten Kehärata tulee vaikuttamaan työpaikkojen ja yritysten sijoittumiseen Vantaalla. Työn tutkimusmetodeina hyödynnettiin teemahaastattelua ja paikkatietoanalyysejä. Teemahaastatteluja tehtiin yhteensä 10 kappaletta. Tutkimukseen haastateltiin kiinteistösijoittajia, elinkeinoelämän vaikuttajia, rakennusliikkeiden edustajia sekä luottamushenkilöitä. Paikkatietoanalyysit osoittivat, että työpaikat muodostavat jo nykyisellään hyvin erilaisia monikeskuksisia aluerakenteita Vantaalla, kun tarkastellaan eri toimialoja. Työpaikkojen alueellinen rakenne on kehittynyt viime vuosikymmeninä pääkaupunkiseudulla yhä voimakkaammin kohti monikeskuksista ja verkottunutta aluerakennetta, jota on tuotu esille viime vuosikymmeninä myös teoreettisessa keskustelussa. Asiantuntijahaastattelut osoittivat, että Kehärata on odotettu parannus kaupunkiseudun poikittaisliikenteeseen. Vantaan kaupunkirakenne on jo nykyisellään monikeskuksinen, mutta Kehärata luo kaupunkiin useita kokonaan uusia alakeskuksia, kuten esimerkiksi Vehkalan, Leinelän ja Kivistön alueet, jotka rakentuvat täysin radan varaan. Kaikki asemat eivät voi nousta elinkeinoelämän näkökulmasta yhtä houkutteleviksi. Verkkomainen kaupunkirakenne tulee kuitenkin nähdä voimavarana, jossa parhaan saavutettavuuden solmukohtia kehitetään kaupungin sisällä. Nämä keskittymät eivät kuitenkaan saa olla liian samankaltaisia, vaan ne tulee erilaistaa imagotyön ja suunnittelun avulla. Keskenään erilaiset alueet mahdollistavat pitkälle menevän erikoistumisen ja tätä kautta yritykset voivat hyödyntää alueellisesta läheisyydestä muodostuvia agglomeraatioetuja. Esimerkiksi Aviapoliksen alueen tähänastinen kehitys ja tulevaisuuden mahdollisuudet nostettiin haastatteluissa erityisen positiivisina. Tutkimuksen paikkatietoanalyysien mukaan Kehäradan avautuessa junalla helposti saavutettavien työpaikkojen osuus nousee Vantaalla noin kolmanneksesta lähes puoleen kaikista työpaikoista. Tämän lisäksi uusilla raideyhteyksillä on taipumus keskittää työpaikkoja asemien läheisyyteen, mikä nostaa todellisen raideliikenteen saavutettavuuden vieläkin suuremmaksi. Autoilulla on kuitenkin ollut merkittävä rooli Vantaan kaupunkirakenteen muodostumisessa. Autoilun ja junaliikenteen luomat saavutettavuudet ovat luonteeltaan hyvin erilaisia ja Kehäradan myötä kaupunkiin syntyy yhä vahvemmin kaksi päällekkäistä liikenteen verkostoa. Huolimatta autoilun negatiivisista ympäristövaikutuksista, kaupunkia täytyy yhä suunnitella voimakkaasti myös autoilun näkökulmasta. Ristiriitaisesti haastateltavat toivoivat asemaympäristöistä kehitettävän tiiviitä kävellen hallittavia rakenteita, mutta toisaalta Vantaan elinkeinoelämän vahvuutena nähtiin nykyisellään mahdollisuus hyvään kumipyöräliikenteen saavutettavuuteen ja sitä toivottiin tuettavan myös tulevaisuudessa. Vantaan heikon imagon ei uskottu haittaavan yritysten sijoittumista kaupunkiin, mutta imagon nähtiin vaikeuttavan uusien asukkaiden houkuttelua Vantaalle. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa työntekijöiden merkitys yritysten sijoittumiselle on yhä suurempi ja kaupungin verokertymän kautta tärkeä osa myös kaupungin julkistaloutta.