Reaktiivisen ohjelmoinnin on esitetty yksinkertaistavan sen avulla toteutettavia sovelluksia. Ohjelmointiparadigman on myös esitetty soveltuvan erityisen hyvin web-sovellusten selainpuolen ohjelmointiin. Tässä pro gradussa tutkitaan, mitkä ovat reaktiivisen ohjelmoinnin vaikutukset lähdekoodin kokoon ja monimutkaisuuteen. Tutkimusta varten on suunniteltu web-sovellus, josta on toteutettu kolme eri versiota: kaksi reaktiivista ja yksi ei-reaktiivinen versio. Versioiden lähdekoodia on vertailtu staattisen analyysin menetelmin sekä tutkimalla, miten jonkin toiminnallisuuden toteuttaminen tapahtuu jokaisen toteutusversion kohdalla.
