| dc.date.accessioned |
2014-10-28T08:02:48Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:14:58Z |
|
| dc.date.available |
2014-10-28T08:02:48Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:14:58Z |
|
| dc.date.issued |
2014-10-28T08:02:48Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/4244 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/4244 |
|
| dc.title |
Vedenlaadun arvioiminen piilevien avulla Hämeenlinnan Alajärveen laskevissa ojissa ja puroissa |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Kohtala, Kari |
|
| dct.issued |
2014 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Diatom communities are known to indicate differences in water quality. In this study, the water quality in ditches and brooks of the drainage basin of Lake Alajärvi in Hämeenlinna was researched with the help of diatom analyses and water chemistry analyses. For the examination of the diatom material, we used chemical properties of water and physical properties of the river beds along with indexes reflecting contamination and eutrophication. The ecological information was obtained by classifying the diatoms on the basis of organic loading (saprobia) and nutrient loading (trophia). Omnidia database was used in this study. The diatom and water samples were collected in the summer of 2013 and the data was simultaneously documented in field observation forms. Linear regression models and multivariate models, including general linear models and redundancy analysis, were used as statistical analyses.
On average, based on the organic pollution index (IPS) the quality of water was in a good state (16.03). According to the TDI index which reflects nutritiousness, water quality was on average oligo-mesotrophic (7.39). More eutrophication occurred in brooks and ditches where there were two observation sites. Based on the GDI gender-related index, water quality was on average satisfactory (14.4). In ecological classification, diatom communities indicated oligo-eutrophic or eutrophic level water quality. As regards to saprobia, on most obser-vation sites the diatom communities indicated mesosaprobia.
There were no observations of loading sources with water quality deteriorating chemistry except for field fertilization. In brook and ditch waters of marsh, forest, and field areas, clear concentration differences between the different observation sites could be observed. The average concentration value of total phosphorus was eutrophic, i.e. rich in nutrients (44,54 µg/l). The average concentration value of total nitrogen was 1028,5 µg/l, i.e. mesotrophic. Total phosphorus and total nitrogen concentrations were higher on the field areas due to fertilization.
The average pH value of the waters was 6.2. The pH value of water ranged from 4,05 to 7,34. The term acidification can be used when the pH value falls below level 6.0. On five observation sites, the pH value was below 6. Conductivity of the waters on the observation sites was on average 74,45 mS/m which indicated salts coming from the drainage basin. Conductivity varied between 33.4 and 196.1 mS/m. Due to fertilization, the values were higher on the field areas.
The average color value was 251.90 mg Pt/l. The color value on the observation sites varied between 30 and 700 mg Pt/l, i.e. there were great differences in color values. In brooks and ditches where there were two observation sites, the color value in upstream was lower. High color values indicated humus content levels of water due to waters running from the marsh areas. Of the observation sites, two had low humus content and four humus content. The other observation sites had high humus content due to waters running from the marshlands.
As a result of GLM models, total phosphorus and nitrogen, shading and pH were the environmental variables that had the greatest effect on the number of species in diatom communities. As a result of the redundancy analysis, depth and color value of water were the most statistically significant factors affecting diatom communities. Unexpectedly, other water chemical variables were not statistically significant in redundancy analysis.
On the basis of the results, there was no contamination that called for measures in the water quality of the research area. The diatoms indicated differences in water quality well. According to the plans, the present forms of land use of Alajärvi drainage basin will not be changed in a way that would cause deterioration of water quality. |
en |
| dct.abstract |
Piileväyhteisöjen tiedetään indikoivan eroja veden laadussa. Tässä tutkielmassa tutkittiin Hämeenlinnan Alajärven valuma-alueen ojien ja purojen vedenlaatua piileväanalyysien ja vesikemiallisten analyysien avulla. Kiviltä kerätyn piileväaineiston tarkasteluun käytettiin veden kemiallisia ja uomien fysikaalisia ominaisuuksia sekä pilaantuneisuutta ja rehevyyttä kuvaavia indeksejä. Ekologinen informaatio saatiin luokittelemalla piilevät orgaanisen kuormituksen (saprobia) ja ravinnekuormituksen (trofia) perusteella. Työssä käytettiin Omnidia-tietokantaa. Piilevä- ja vesinäytteet kerättiin kesällä 2013 ja samalla kirjattiin tiedot maastohavaintolomakkeisiin. Tilastollisina analyyseinä käytettiin lineaarisia regressiomalleja ja monimuuttujamalleja, joihin kuuluivat yleistetyt lineaariset mallit ja redundanssianalyysi.
Vedenlaatu oli orgaanisen likaantumisindeksin (IPS) perusteella keskimäärin hyvässä tilassa (16.03). Ravinteikkuutta kuvaavan TDI-indeksin mukaan vedenlaatu oli keskimäärin oligo-mesotrofinen (7.39). Puroissa ja ojissa, joissa oli kaksi havaintopaikkaa, alajuoksun havaintopaikoilla ilmeni rehevöitymistä enemmän. GDI-sukuindeksin perusteella vedenlaatu oli keskimäärin tyydyttävä (14.4). Ekologisessa luokituksessa piileväyhteisöt indikoivat tasoltaan oligo-eutrofista tai eutrofista vedenlaatua. Saprobian osalta piileväyhteisöt indikoivat useimmilla havaintopaikoilla mesosaprobiaa.
Kemialtaan veden laatua heikentäviä kuormituslähteitä peltolannoitusta lukuun ottamatta ei havaittu. Suo-, metsä- ja peltoalueiden puro- ja ojavesissä oli havaittavissa selviä pitoisuuseroja eri havaintopaikkojen välillä. Vesien kokonaisfosforin keskimääräinen pitoisuusarvo oli eutrofinen eli rehevä (44,54 µg/l). Kokonaistypen keskimääräinen pitoisuusarvo oli 1028,5 µg/l eli mesotrofinen. Kokonaisfosforin ja -typen pitoisuudet olivat korkeampia peltoalueilla lannoituksesta johtuen.
Vesien keskimääräinen pH-arvo oli 6.2. Veden pH-arvo vaihteli 4,05–7,34 välillä. Happamoitumisesta voidaan puhua silloin, kun pH-arvo laskee tason 6,0 alapuolelle. Viidellä havaintopaikalla pH-arvo oli alle 6. Havaintopaikkojen vesien sähkönjohtavuus oli keskimäärin 74,45 mS/m, mikä ilmensi valuma-alueelta tulevia suoloja. Sähkönjohtavuus vaihteli 33.4–196.1 mS/m välillä. Lannoituksesta johtuen arvot olivat korkeampia peltoalueilla.
Vesien keskimääräinen väriluku oli 251.90 mg Pt/l, Havaintopaikkojen väriluku vaihteli välillä 30–700 mg Pt/l, eli väriluvuissa oli suuria eroja. Puroissa ja ojissa, joissa oli kaksi havaintopaikkaa, yläjuoksun väri-luku oli matalampi. Korkeat väriluvut ilmensivät veden humuspitoisuutta suoalueilta virtaavista vesistä johtuen. Havaintopaikoista oli lievästi humuspitoisia kaksi ja humuspitoisia neljä. Muut havaintopaikat olivat erittäin humuspitoisia soilta virtaavien vesien vuoksi.
GLM-mallien tuloksena kokonaisfosfori ja -typpi, varjostus sekä pH olivat merkittävimmät piileväyhteisöjen lajimäärään vaikuttavat ympäristömuuttujat. Redundanssianalyysin tuloksena syvyys sekä veden väriluku olivat tilastollisesti merkittävimmät piileväyhteisöihin vaikuttavat tekijät. Muut vesikemialliset muuttujat eivät yllättäen olleet tilastollisesti merkitseviä redundanssianalyysissä.
Tulosten perusteella tutkimusalueen vedenlaadussa ei ollut toimenpiteitä vaativaa pilaantumista. Piilevät indikoivat hyvin eroja vedenlaadussa. Suunnitelmien mukaan Alajärven valuma-alueen nykyisiä maankäyttömuotoja ei muuteta tavalla, joka aiheuttaisi vedenlaadun heikentymistä. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251415 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
