Helsinkiläisiä kaupunginosaimagoita

Työn tavoite on tutkia kahteentoista helsinkiläiseen kaupunginosaan liitettäviä paikkamielikuvia, eli imagoita. Tarkemmin tutkimuskysymyksinä on selvittää, minkälaisia imagoita asuinalueisiin liitetään sanomalehdissä ja kiinteistönvälittäjien mielestä, minkälainen vaikutus imagolla on sekä minkälaiset diskurssit kaupunginosien imagoihin vaikuttavat. Asuinalueet on valittu tilastollisen tiedon perusteella siten, että ne edustavat mahdollisimman hyvin erilaisia alueita Helsingissä niin sosioekonomiselta ja kulttuuriselta taustaltaan kuin arkkitehtonisestakin näkökulmasta. Nämä alueet ovat Kruununhaka, Töölö, Kallio, Haaga, Oulunkylä, Paloheinä, Viikki, Malmi, Jakomäki, Herttoniemi, Mellunmäki ja Östersundom. Aineisto muodostuu kiinteistönvälittäjien haastatteluista sekä Helsingin Sanomien artikkeleista. Kiinteistönvälittäjät pystyvät tarjoamaan erityisen näkökulman asiantuntijuudellaan eri asuinalueisiin ja monipuolisten asiakaskontaktien kautta. Helsingin Sanomat puolestaan edustaa tutkimuksessa mediaa, sillä median vaikutus ihmisten mielipiteisiin on niin merkittävä, että sen antama kuva tuntemattomasta alueesta muuttuu 'todelliseksi'. Sanomalehtiaineisto sisältää yli 300 artikkelia eri kaupunginosista, joissa esiintyy imagoon vaikuttavia asioita. Välittäjien aineisto puolestaan koostuu 43 internet-pohjaisesta survey-kyselyn vastauksesta. Tuloksista ilmenee, että kiinteistönvälittäjille melkein kaikki tutkimuksen alueet ovat hyvin tuttuja, ja erityisesti kantakaupungissa sijaitsevat alueet tunnetaan. Heikoimmin osataan kertoa Östersundomin imagosta alueen uutuuden vuoksi. Kantakaupungin imagot koetaan positiivisina, kuten myös Paloheinän pientaloalue ja Haagan vehreä funkislähiö. Negatiivisimpana koetaan Koillis- ja Itä-Helsingissä sijaitsevat kerrostaloalueet Jakomäki, Mellunmäki ja Malmi. Sanomalehtiaineistosta jäävä mielikuva on vastaava. Etenkin itäisistä ja koillisista kaupunginosista kirjoitettaessa mukaan liitetään negatiivisia ilmauksia, vaikka nähtävissä on, että etenkin vuoden 2014 aikana kirjoitussävy on muuttunut positiivisempaan suuntaan ja monista huonomaineisista alueista halutaan antaa rauhallisempi ja parempi kuva. Kiinteistönvälittäjien vastauksista ilmenee myös, että imagoilla on suuri merkitys ihmisille, ja etenkin helsinkiläiset miettivät hyvin tarkkaan alueen mainetta muuttopäätöksiä tehdessään. Monet imagot ovat myös erittäin stereotyyppisiä ja vuosikymmenien takaisia. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että imagot muodostuvat monien tekijöiden summana. Ensinnäkin arkkitehtuuri ja sitä kautta rakennusajankohta vaikuttavat paljon, etenkin teknorationaalisesti rakennettuihin asuinalueisiin, joiden imago on usein heikko esimerkiksi rakennusajankohdan vaikeiden olojen vuoksi. Empire-, jugend- ja funkisalueet ovat puolestaan erittäin suosittuja ja positiivisiksi koettuja alueita, ja niistä tuodaankin esille paljon historiallisia hyviä seikkoja. Uudet alueet koetaan pääosin positiivisesti, ja niistä puhuttaessa esille nousee myös suunnittelupöydällä luotuja imagoja. Toiseksi, maantieteellinen sijainti vaikuttaa asenteellisesti imagoon. Sijainti idässä tai Koillis-Helsingissä muuttaa välittömästi imagoa huonompaan suuntaan, vaikkei aina järkevää syytä tähän olisikaan. Kolmanneksi, köyhyysdiskurssi leimaa vähätuloisempien asuinalueita erittäin negatiivisilla piirteillä slummimaisuudesta alkoholismiin ja levottomuuteen. Imagot muuttuvat hitaasti, mutta muutos on tärkeä esimerkiksi Helsingin kaupungille, joka aktiivisesti pyrkiikin luomaan suunnitelmia kaikkien asuinalueiden imagoiden parantamiseksi.