Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Koetut arjen paikat ja asuinalueella viihtymisen kriteerit asukkaiden näkökulmasta : tapaustutkimus Espoon Matinkylässä

Show full item record

Title: Koetut arjen paikat ja asuinalueella viihtymisen kriteerit asukkaiden näkökulmasta : tapaustutkimus Espoon Matinkylässä
Author(s): Jantunen, Hanna
Contributor: University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography
Discipline: Regional Studies
Language: Finnish
Acceptance year: 2014
Abstract:
The experienced everyday life, importance of feeling comfortable in one's own neighbourhood and attachment to place have been popular research topics in recent years. One important reason for this is that feeling of belonging is important for everyday wellbeing. Taking care of the neighbourhood is also beneficial for the society. Active moving especially in the metropolitan area rises questions are residential areas filling the demands of a good neighbourhood. The aim of the study is to find out which factors make residential area a good place to live from resident's point of view and how residents experience their everyday life in the area. The aim is also to consider the importance of experiential knowledge can be exploited in regional planning. The research area in this study is Matinkylä neighbourhood in the city of Espoo. This is a qualitative study and the research material consists of five interviews made in Matinkylä including observation in the research area. All the interviewees live in the area. The interviews were made using the Go along-method that means walking with the participant in the research area while interviewing. Walking route consists of places that are important in the everyday life. The research material was categorized and analysed by using discourse analysis. One of the main results in this study is finding three criteria that are needed to feel comfortable in one's own neighborhood. The found criteria are the importance of the social relations in the area, functioning public transport and good accessibility to local services and the closeness of green spaces in the area. The places of everyday life contains in addition to home, local services and recreational areas. Analysis also tells that residents divide the neighbourhood in smaller areas on the basis of the areas appearance and how the resident experiences the area. Dividing the areas leads in a situation where some of the areas start to feel distant or even unsafe for the residents and it effects the ways of using the whole neighbourhood. According to interviews Matinkylä is a good place to live, but when observing the ranges of attachment the attachment is strongest in the area close to home. Including for example home street, and other places situated near home. This study verifies the importance of neighbourhood attachment to the residents. The importance of neighborhood areas motivate planners to develop high quality residential areas to improve the quality of life. Experiential knowledge collected from the residents brings added value to residential planning by giving planners information they could not have from anywhere else. Exploiting this kind of information is important especially in the beginning of the planning project. Exploring the neighborhood especially by walking creates a possibility to use the area more diverse and diminish the possible feelings of insecurity in the area. The results suggest that feeling comfortable in the area and attachment to place have strong influence for using the area. Without attachment to place the area may lose its users and its importance.
Asuinalueella viihtyminen ja paikan kokeminen ovat teemoja, joita on lähivuosina tutkittu eri tieteenaloilla. Aihepiirin tutkiminen on tärkeää, sillä ihmisen hyvinvoinnin olennaisena osana on kokea kuuluvansa johonkin. Lisäksi viihtyminen asuinalueella voi lisätä siitä huolehtimista, joka on eduksi myös yhteiskunnalle. Aktiivinen muuttoliike herättää kysymyksiä siitä, täyttävätkö asuinalueet asukkaan vaatimukset hyvästä ja toimivasta paikasta asua ja elää. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset kriteerit tekevät asuinalueesta viihtyisän asukkaan näkökulmasta ja miten asukas kokee arkeaan asuinalueellaan. Lopuksi pohditaan miten tällaista kokemuksellista tietoa tulisi hyödyntää. Tutkimusalueena on Matinkylän kaupunginosa Espoossa. Tutkimusote on laadullinen ja aineistona toimivat tutkimusalueella tehdyt teemahaastattelut. Haastateltaviksi valikoitui viisi tutkimusalueella asuvaa henkilöä. Haastattelujen toteuttamiseen käytettiin avuksi järjestettyä Go along -menetelmää, jonka tarkoituksena on toteuttaa haastattelut kävellen samanaikaisesti mukana haastateltavan arjen paikoissa. Näin ollen puheen lisäksi aineistona olivat myös konkreettinen havainnointi maantieteellisissä paikoissa. Kerätty tutkimusaineisto luokiteltiin ja analysoitiin jakamalla aineisto diskurssianalyysin keinoin teemoittain osiin. Tutkimuksen keskeinen tulos on kolmen tärkeimmän asuinalueella viihtymiseen vaadittavan kriteerin nimeäminen aineistosta. Kriteereiksi muodostuivat sosiaalisten suhteiden tärkeys, palvelujen saavutettavuus ja liikkumisen sujuvuus sekä luonnon läheisyys asuinalueella. Arjen paikat koostuvat oman kodin lisäksi alueen palveluista ja virkistyskohteista. Aineistosta selviää asukkaiden tapa jakaa tutkimusalue pienalueiksi. Jaot perustuvat alueen ulkoiseen olemukseen, omiin kokemuksiin tai alueesta kuultuihin puheisiin. Jaottelu vaikuttaa alueella liikkumiseen rajoittavasti, sillä arkea koetaan vain itselleen tutuiksi ja turvallisiksi koetuilla alueilla. Matinkylään ollaan asuinalueena tyytyväisiä, mutta paikkaan kiintymisen tasoja tarkastellessa selviää kodin lähiympäristön merkitys. Kiintyminen on voimakkainta kodin lähialueilla, joihin kuuluvat esimerkiksi kotikatu ja muut paikat kodin läheisyydessä. Tutkimus osoittaa kodin lähialueen merkityksen asukkaalle, vaikka liikkumisen helpottuminen antaa mahdollisuuden viettää arkea lähes missä tahansa. Lähialueen tärkeys motivoi laadukkaaseen asuinalueiden kehittämistyöhön. Kokemuksellinen tieto tuo suunnittelutyöhön lisäarvoa antamalla asiantuntijalle alueesta sellaista tietoa, mitä ei muuten saada selville. Tällaisen tiedon hyödyntäminen olisi tarpeen erityisesti suunnittelun alkuvaiheessa. Näin voidaan ohjata asuinalueen kehitystä oikeaan suuntaan. Tutustuminen omaan asuinalueeseen erilaisin keinoin, erityisesti kävellen, luo mahdollisuuden käyttää aluetta monipuolisemmin. Työn tulosten perusteella voidaan havaita, alueella viihtymisen ja siihen kiintymisen vaikutus alueen käyttöön. Ilman kiintymystä fyysinen ympäristö jää ilman käyttäjiä ja menettää merkityksellisyytensä.
Keyword(s): neighbourhood comfort residential environment everyday life experiential knowledge place attachment asumisviihtyvyys asuinympäristö arki kokemuksellinen tieto paikkaan kiintyminen


Files in this item

Files Size Format View
pro gradu_Matinkyla.pdf 1.311Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record