Helsingin seutu on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista kaupunkiseuduista. Sen kasvu ja kehitys on hyvin ajankohtainen ja tärkeä asia niin pääkaupunkiseudun, koko Suomen, kuin kansainvälisessä mittakaavassa. Helsingin seudun kehitystä on pyritty tukemaan metropolipolitiikalla, jonka tarkoituksena on vahvistaa kansainvälistä kilpailukykyä ja tasapainoista kehitystä. Metropolialueen kokonaisvaltaisen kehityksen nähdään olevan merkityksellistä koko maan kansantaloudelle. Espoo sijaitsee pääkaupunkiseudun metropolialueen ytimessä, jolloin sen kasvulla ja kehityksellä on olennainen merkitys metropolialueen kokonaisuudessa.
Helsingin seudun kaupunkirakenteen voidaan katsoa olevan vahvasti hajautunutta ja harvaan asutettua. Tutkielmani kannalta merkittävänä teemana esiin nouseekin monessa yhteydessä todettu tarve yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä sekä asukkaiden paikallistuntemuksen hyödyntämisestä osana tavoitteiden saavuttamista.
Vuonna 2000 voimaan tulleessa uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa pyritään tukemaan vuorovaikutteista suunnittelua, jossa 'osallisilla' tulee olla oikeus ja mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Erityisesti paikkatietojärjestelmien hyödyntämisen mahdollisuudet osana osallistuvaa ja vuorovaikutteista suunnittelua sekä päätöksentekoa on herättänyt kasvavaa mielenkiintoa niin suunnittelu- kuin tutkimuskentällä. Paikkatietoa hyödyntävien menetelmien myötä esimerkiksi asukkaiden tuottama kokemuksellinen tieto on voitu yhdistää sijaintitietoon, jolloin se on helpommin hallittavissa ja analysoitavissa. Tämä mahdollistaa myös asukkaiden paremman osallistumisen suunnitteluun ja elinympäristönsä arvioimiseen.
Tutkimuksen taustalla on Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen halu kehittää kommunikaatiota asukkaiden ja suunnittelijoiden välillä sekä löytää uusia toimivia vaikuttamisen väyliä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus osallistuu valtiovarainministeriön koordinoimaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe-ohjelma), jonka osana on teetetty Dimenteq Oy:n tuottaman Harava-palvelun karttapohjainen verkkokysely espoolaisesta asuinympäristöstä.
Tutkielmassa pyritään tuomaan kyselyn pohjalta esiin asukkaiden mielipiteitä onnistuneista ja epäonnistuneista asuinalueita, muuttamisen toivealueista sekä uuden asuntorakentamisen mahdollisesta sijainnista Espoossa. Tuloksia vertaillaan myös aiempaan asumispreferenssitutkimukseen, ja erityisesti vuonna 2000 teetettyyn kyselytutkimukseen jossa espoolaisten asumista ja asumistoiveita selvitettiin edellisen kerran. Tavoitteena on selvittää, minkälaisena hyvä asuinympäristö näyttäytyy tällä hetkellä espoolaisten näkökulmasta. Karttapohjaisten merkintöjen avulla on pyritty löytämään alueita, jonne mielipiteet kasautuvat, sekä kuvaamaan karttamerkintöjä niihin liittyvien täydentävien vastausvaihtoehtojen avulla. Aineiston analysoinnissa on käytetty MapInfo paikkatieto-ohjelmistoa ja Excel taulukkolaskentaohjelmaa.
Yllättävää aineistossa oli vastaajien keskuudessa vallitseva yhtenäiskulttuuri niin kokemuksiin kuin toiveisiin liittyen, mitään selkeitä asukasprofiileja ei aineistosta voitu nostaa esiin. Tutkielman tuloksissa nousee kuitenkin selkeästi esiin samat teemat kuin aiemmassakin tutkimuksessa, eli luonnonläheisyyden sekä hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien tärkeys asukkaille. Toisaalta pientaloasumisen sijaan korostuu erityisesti kaupunkimaisen rakentamisen arvostus sekä asuinalueiden imagon ja ulkonäön merkitys.
