Tutkielmassa tehtiin esitutkimus Oulun kaupungin sähköisen OmaOulu-portaalin päiväkotisivuston käytettävyydestä ja sopivuudesta sen käyttäjien tarpeisiin. Vanhan ja uuden päiväkotisivun ominaisuuksia selvitettiin lasten vanhempien yksilöhaastattelulla. Päiväkodin arkeen tutustuttiin varjostamalla (shadowing) yhtä päiväkodin työntekijää ja sivustoon liittyviä käyttötilanteita kerättiin kontekstisidonnaisen tiedustelun (contextual interview) avulla. Tutkimuksessa haettiin palautetta uusien päiväkotisivujen käytettävyydestä suhteessa vanhoihin päiväkotisivuihin. Taustatieto päiväkodin toiminnasta, käyttötilanteet ja tiedusteluiden paljastamat ongelmat käyttöliittymässä auttavat suunnittelemaan päiväkotisivujen käytettävyyden tutkimusta jatkossa.
Tutkielma esittelee joitakin havainnointi- ja haastattelumenetelmiä, joilla voidaan selvittää käyttötilanteita ja käyttäjien tarpeita. Varjostaminen ja kontekstisidonnainen tiedustelu edustavat eri havainnointimenetelmiä. Käyttäjän varjostamisella viitataan tilanteeseen, jossa tutkija selvittää käyttäjän työhön liittyviä asioita seuraamalla hänen toimiaan. Kontekstisidonnaisessa tiedustelussa tutkija ja käyttäjä tutustuvat käyttäjän työhön yhdessä keskustelemalla. Haastattelu voidaan suorittaa kyselyn (questionnaire), etnografisen haastattelun (ethnographic interview) tai kohderyhmähaastattelun (focus groups) avulla. Kyselyt ovat lomakehaastatteluita, joihin vastaajat vastaavat itsenäisesti. Etnografinen haastattelu taas on suullinen yksilöhaastattelu haastateltavan työympäristössä. Kohderyhmähaastatteluissa haastattelutilanteeseen osallistuu yhtä aikaa useita kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.
Tulosten luotettavuuteen vaikutti se, että kontekstisidonnaisten tiedusteluiden aikana käyttäjät eivät suorittaneet riittävästi aitoja työtehtäviä. Tiedustelutilanne ei myöskään vastannut aitoa työtilannetta siksi, että henkilökunta käyttää todellisuudessa päiväkotisivua vähän aikaa kerrallaan: päivä lasten kanssa on tiivis ja intensiivinen. Näistä syistä johtuen kontekstisidonnainen tiedustelu ei välttämättä ollut tilanteeseen parhaiten sopiva menetelmä.
Haastatteluiden tuloksista käy ilmi, että pääosa päiväkodin henkilökunnasta ja vähän yli puolet lasten vanhemmista suhtautuu uuteen päiväkotisivustoon jossakin määrin hyväksyvästi. On kuitenkin vaikeaa arvioida, onko päiväkodin henkilökunnan työtaakka lisääntynyt sivuston ylläpidon vuoksi. Koska pääosa vanhemmille suunnatuista ominaisuuksista on päiväkotisivuston sisällön kuten kuukausitiedotteiden ja tapahtumakalenterin tarkastelua, tulisi tutkia mahdollisuutta lähettää tarpeellinen tieto sähköpostitse. Osa lasten vanhempien tarvitsemista toiminnoista, kuten poissaoloilmoitusten teko, on jatkossakin välttämätöntä hoitaa sähköisesti. Jatkossa tulee suorittaa lisää varjostamistutkimuksia sekä haastatteluita, jotta nähdään, mitä hyötyjä sivuston käyttö tuo käyttäjilleen.
