Ojitetun Kalevansuon historialliset kasvillisuusmuutokset ja turpeen kertyminen
Title: | Ojitetun Kalevansuon historialliset kasvillisuusmuutokset ja turpeen kertyminen |
Author(s): | Kähkölä, Noora |
Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
Discipline: | Geology |
Language: | Finnish |
Acceptance year: | 2015 |
Abstract: |
Peatlands influence the atmospheric circulation of carbon dioxide and methane. Because of changing climate, there is a growing interest to study northern peatlands, because they contain up to one-third of the total pool of soil carbon. Climate change is expected to be strongest in the high-latitudes. The prediction is that in the north a rise in the temperature is highest and the changes in precipitation are most pronounced.
The purpose of this study was to examine mire development and carbon dynamics of one forestry-drained ombrotrophic mire. The aim was to determine vegetation history, changes in peat and carbon accumulation patterns and the effects of drainage on mire development. The research material consisted of peat samples collected from Kalevansuo. The vegetation development was examined by using macrofossil analysis and correspondence analysis (CA). Peat properties, such as LOI and bulk density, were also studied. The studied peat cores were radiocarbon dated. Flux measurement data on greenhouse gases were also used to interpret data.
Kalevansuo started to develop more than 10,000 years ago through terrestrialisation. The development includes an initial fen phase followed by a cotton grass phase which changed further to a Sphagnum phase. The top peat layers represent drainage-affected phase. The fen-bog transition occurred around 4,100 years ago. Kalevansuo expanded to its southern margins about 5,200 years ago whereas lateral expansion in the east has been an ongoing process even after 1950. Peat and carbon accumulation has been slow when compared to some other bogs in the southern Finland. As a result of drainage Kalevansuo now functions as a significant CO2 sink, a small sink of CH4 and a small source of N2O. According to the flux measurement data it can be concluded that the forest-drainage did not have a positive climate warming feedback impact.
A combination of autogenic and allogenic factors such as climate, fires and human disturbance have affected Kalevansuo development. The development was slow lasting for thousands of years, but also rapid, fire-induced changes occurred. This study agrees with the theory that climate change may strengthen the carbon sink feedback effect of boreal bogs, if forest-drainage simulates the effect of a warming climate on northern bogs.
Suot ovat yhteydessä ilmakehän hiilidioksidin ja metaanin kiertoon. Ilmastonmuutoksen vuoksi kiinnostus pohjoisten soiden tutkimukseen on noussut, sillä niihin on varastoitunut jopa kolmannes maaperän hiilestä. Ilmastonmuutoksen ennustetaan olevan voimakkainta korkeilla leveysasteilla. Siellä lämpötilojen odotetaan nousevan eniten ja myös muutoksien sadannassa ennustetaan olevan suurempia kuin muualla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsäojitetun ombrotrofisen suon kehitystä ja hiilidynamiikkaa holoseenin aikana. Tavoitteena oli arvioida suon kasvillisuushistoriaa, muutoksia turpeen ja hiilen kertymisessä sekä ojituksen vaikutuksia suon kehitykseen. Tutkimusaineisto koostui Kalevansuolta kerätyistä turvenäytteistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvillisuuden kehitystä makrofossiili- ja korrespondenssianalyysin (CA, correspondence analysis) avulla. Lisäksi arvioitiin turpeen ominaisuuksia ja selvitettiin suon kehitystä radiohiiliajoituksilla. Apuna käytettiin myös kasvihuonekaasujen vuomittausaineistoa.
Kalevansuo syntyi yli 10 000 vuotta sitten vesistön umpeenkasvun tuloksena. Suon kehitys kulkee sarasuovaiheesta, tupasvillavaiheeseen, rahkasuovaiheeseen ja edelleen metsäojituksen jälkeiseen vaiheeseen. Suo rahkoittui noin 4 100 vuotta sitten. Kalevansuo laajeni eteläreunalle jo noin 5 200 vuotta sitten, kun taas suon itäosissa laajuuskasvua on tapahtunut vielä vuoden 1950 jälkeenkin. Turpeen ja hiilen kertyminen on ollut hidasta verrattuna moniin muihin eteläsuomalaisiin keidassoihin. Ojituksen jälkeen Kalevansuo toimii merkittävänä CO2-nieluna, pienenä CH4-nieluna ja vähäisenä N2O-lähteenä. Kaasumittausaineiston perusteella voidaan sanoa, ettei metsäojitus ole johtanut ilmastoa lämmittävään vaikutukseen.
Kalevansuon kehitykseen ovat vaikuttaneet suon sisäisen kehityksen lisäksi niin ilmasto, palot kuin ihmistoiminta. Suo on kehittynyt hitaasti tuhansien vuosien aikana, mutta kehityksessä on nähtävissä myös nopeita esimerkiksi palojen aikaansaamia muutoksia. Tämä tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ilmastonmuutos voi lisätä hiilen sidontaa boreaalisilla keidassoilla, jos metsäojituksen ajatellaan vastaavan lämpenevän ilmaston vaikutusta pohjoiseen suohon.
|
Files in this item
Files | Size | Format | View |
---|---|---|---|
Pro gradu.Kahkola.pdf | 2.898Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4261]