Suomen kaupungit ja kaupungistuminen maantiedon yläkoulun oppikirjoissa 1970-luvulta 2010-luvulle
| Title: | Suomen kaupungit ja kaupungistuminen maantiedon yläkoulun oppikirjoissa 1970-luvulta 2010-luvulle |
| Author(s): | Suvanto, Petri |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Geography |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2015 |
| Abstract: |
In this master's thesis I analyze the junior high school geography textbooks from the 1970s to the present day. The point of view is Finnish cities and urbanization. The subject is in many ways current. More and more young Finnish people live their lives in urban environment. Therefore, the most of the events of their life are lived, the experiences are experienced, phenomena are observed and the identity is built in urban areas. When this is combined with those numerous studies of teachers bounded to school text books when planning their lessons and the poor status of human geography in Finnish comprehensive school, it is necessary to look at the ways how textbooks have dealt with, and nowadays are dealing with cities. Whole generations acquire their knowledge and attitudes from them. The comparison with the history shows the possible development or lack of development and, therefore, the need for change. The students should be provided with tools to understand current and everyday life phenomena and events. In Finland the peak years of urbanization and establishment of comprehensive school happened at the same period. Another interesting view is to observe how the textbooks have reflected the social reality and changes in academic geography and the comprehensive school curricula.
The material consists of 17 junior high school geography textbooks. At least two textbooks were selected for the study to represent each curriculum. Research method was content analysis and light content specification. Urban themes were listed in a table based on school text books, academic books and articles. I marked in this table all the themes that were treated in the school textbooks and the degree of treatment. These were classified further to key urban themes, which have occurred in almost all comprehensive school text books throughout the history. Analysis was complemented by a textual description.
The results indicate seven key urban themes. Cities have been discussed in the textbooks from the perspective of these themes: migration, urban livelihoods, center and sphere of influence, land use, counter-urbanization, regional planning and the individual city references. Concepts of 'taajama' and suburban were also often expressed. Textbooks can be said to reflect the social reality of urbanization and changes, but after a delay of years. The key urban themes, in turn, are straight from 1950-1970 Finnish academic urban geography. Current textbooks provide little new for urban treatment. The latest phenomena, events and topics are hardly taken into account in textbooks. The treatment of urban areas is very simple and old-fashioned. The city is not taken into account as a living environment of the young people. Many interesting topics of human geography and urban studies are missing. The treatment of urban areas should be updated. It is appropriate to fly the flag for electronic textbooks, which allow the use of up-to-date and local data. Urban areas should be dealt more comprehensively as the scenes of all the phenomena by adding regional planning and topics of urban research. It can be required more from each party: the quality of the textbook from authors, the activity of searching for information and an open mind to new ideas from teachers and suitable materials to schools from universities. Between the different stakeholders clearly the prevailing gap should be reduced and add cooperation.
Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan peruskoulun historian ajalta maantiedon oppikirjoja 1970-luvulta tähän päivään. Näkökulma on Suomen kaupungit ja kaupungistuminen. Aihe on monella tapaa ajankohtainen. Yhä useampi suomalainen nuori asuu elämänsä kaupunkimaisessa ympäristössä. Näin ollen suurin osa elämän tapahtumista eletään, kokemuksista koetaan, havaittavista ilmiöistä havaitaan ja rakentuvasta identiteetistä omaksutaan kaupunkialueilla. Kun tähän yhdistää lukemattomat tutkimukset opettajien oppikirjasidonnaisuudesta ja kulttuurimaantieteen heikosta asemasta suomalaisessa peruskoulussa, on syytä tarkastella, millä tavoin oppikirjat ovat käsitelleet ja nykyään käsittelevät kaupunkeja, kokonaiset ikäluokat kun omaksuvat tietoa ja käsityksiä niistä. Vertailu historiaan osoittaa mahdollisen kehityksen tai kehityksen puutteen ja näin ollen muutoksen tarpeen. Opiskelijoille tulisi tarjota työkaluja ajankohtaisten ja heitä koskettavien ilmiöiden ja tapahtuminen jäsentelyyn. Suomen kaupungistumisen huippuvuodet ja peruskoulun perustaminen osuvat samaisiin vuosiin. Toisena mielenkiintoisena tavoitteena onkin havainnoida, kuinka oppikirjat ovat heijastelleet yhteiskunnallista todellisuutta sekä akateemisessa maantieteessä ja peruskoulun opetussuunnitelmissa tapahtuneita muutoksia.
Tutkimuksen aineisto koostuu 17 maantiedon yläkoulun oppikirjasta siten, että jokaisen opetussuunnitelman ajalta tutkimukseen valittiin vähintään kaksi oppikirjaa. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä ja kevyttä sisällönerittelyä. Oppikirjojen, akateemisten yleisteosten ja artikkelien pohjalta luotiin taulukko kaupunkiteemoista, joihin merkittiin kunkin oppikirjan käsittelemät kaupunkiteemat ja kunkin teeman käsittelyaste. Nämä luokiteltiin vielä keskeisimmiksi kaupunkiteemoiksi, jotka ovat esiintyneet lähes kaikissa oppikirjoissa koko peruskoulun historian ajan. Analyysia täydennettiin sanallisilla kuvauksilla.
Tutkimustulokset osoittavat seitsemän keskeistä kaupunkiteemaa, joiden näkökulmasta kaupunkeja on käsitelty oppikirjoissa: maassamuutto, kaupunkielinkeinot, keskus ja vaikutusalue, maankäyttö, vastakaupungistuminen, aluesuunnittelu ja yksittäiset kaupunkimaininnat. Käsitteet taajama ja lähiö nousivat myös vahvasti esiin. Oppikirjojen voidaan sanoa heijastavan yhteiskunnallista todellisuutta ja kaupungistumisprosessin muutoksia, tosin vuosien viiveellä. Keskeiset kaupunkiteemat puolestaan ovat kuin suoraan 1950–1970-lukujen suomalaisesta akateemisesta kaupunkimaantieteestä. Nykyiset oppikirjat tuovat vain vähän uutta kaupunkien käsittelyyn. Uusimpia ilmiöitä, tapahtumia ja tutkimusaiheita ei oppikirjoissa juurikaan huomioida. Käsittely jää hyvinkin yksinkertaiseksi ja vanhanaikaiseksi. Kaupunkia ei huomioida yhtä oppikirjasarjaa lukuun ottamatta nuoren elinympäristönä. Monia keskeisiä kulttuurimaantieteen ja kaupunkitutkimuksen aiheita puuttuu. Kaupunkien käsittelyä tulisikin päivittää. On syytä liputtaa sähköisiä oppikirjoja, jotka mahdollistavat tiedon ajankohtaisuuden ja paikallisuuden. Kaupunkeja tulisi käsitellä kokonaisvaltaisemmin kaikkien ilmiöiden tapahtumapaikkoina lisäämällä esimerkiksi aluesuunnittelua ja aiheita myös kaupunkitutkimuksesta. Jokaiselta taholta voidaan vaatia enemmän: oppikirjantekijöiltä laatua, opettajilta aktiivisuutta tiedonetsinnässä ja avointa mieltä uusia ideoita kohtaan ja yliopistoilta kouluihin sopivaa materiaalia. Eri tahojen välillä selvästi vallitsevaa kuilua tulisi kaventaa ja yhteistyötä lisätä.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Gradupsuvanto.pdf | 1.315Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4011]