Geodiversiteetilla tarkoitetaan geologisten (kivet, mineraalit, fossiilit), geomorfologisten (muodostumat, fyysiset prosessit) ja maaperän ominaisuuksien luonnollista monimuotoisuutta. Geodiversiteetti edustaa siis elottoman luonnon monimuotoisuutta. Geodiversiteetti ja sen runsaus eivät pysy muuttumattomina yli ajan, vaan muuttuvat ajan myötä. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavat varsinkin ilmasto, topografia, maaperä ja kasvillisuus.
Ensimmäinen tutkimuskysymys on selvittää Luoteis-Lapin keskeisten geomorfologisten muodostumien levinneisyys ja laatia kartoituksen pohjalta geomorfologinen kartta. Toinen tutkimuskysymys on geodiversiteetin alueellinen jakauma Luoteis-Lapissa. Kolmas tutkimuskysymys käsittelee geodiversiteetin alueellista vaihtelua ja sitä selittäviä tekijöitä Luoteis-Lapissa. Selittävistä tekijöistä tutkitaan absoluuttisen ja relatiivisen korkeuden vaihtelun vaikutusta geodiversiteetin runsauteen.
Tutkimusmenetelmänä käytetään karttatulkintaa digitaalisiin karttoihin ja ilmakuviin pohjautuen. Tutkimusalue kattaa 1182 tutkimusruutua, jotka ovat kooltaan 1 km². Tutkimusruudut sopivat yhteen Maanmittauslaitoksen perus- ja topografikarttojen kanssa, joiden mittakaava on 1:20 000. Jokaisesta tutkimusruudusta on määritelty materiaali ja geomorfologiset muodostumat. Materiaali jakautuu seitsemään luokkaan. Erilaisia geomorfologisia muodostumia on määritetty 39.
Geodiversiteetin keskiarvo on matala (5,08) ja yksittäiset ruudut saavat geodiversiteetin arvoja välillä 1-12 resoluution ollessa 1 km x 1 km. Tutkimusaluetta luonnehtivat polygeneettinen, fluviaalinen ja biogeeninen korkokuva. Yksittäisistä geomorfologista muodostumista yleisimpiä ovat huomattavat kalliokohoumat, rakkalouhikot, järvet/lammet ja nielu-uomat. Geodiversiteetin runsauteen vaikuttavista tekijöistä on tutkittu absoluuttista ja relatiivista korkeutta. Tutkimuksen perusteella ei voida havaita, että korkeuden absoluuttinen tai suhteellinen kasvu johtaisi geodiversiteetin merkittävään kasvuun. Absoluuttisen korkeuden ja geodiversiteetin lukumäärän välillä on jonkinasteinen positiivinen korrelaatio, mutta se vaikuttaa olevan heikko.
