| dc.date.accessioned |
2015-03-31T07:45:52Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:15:15Z |
|
| dc.date.available |
2015-03-31T07:45:52Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:15:15Z |
|
| dc.date.issued |
2015-03-31T07:45:52Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/4554 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/4554 |
|
| dc.title |
Nuoret kaupunkitilassa : Tapaustutkimus nuorten hengailun tiloista Vuosaaressa |
fi |
| ethesis.discipline |
Regional Studies |
en |
| ethesis.discipline |
Aluetiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Regionvetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/E14e9eed-a08b-4a09-99e1-232003ef28ab |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Ogbeide, Ilona |
|
| dct.issued |
2015 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Multiple changes have occurred in the landscape of the cities and brought new challenges to the use of land in the urban areas. Urban areas have become more compact, population has grown and whereas the amount of public spaces have decreased. Many public spaces have turned into quasi-public or even private spaces. Urban planners and decision-makers must take into account the needs of even more different actors than before. When the number of public spaces has decreased, some of the groups using it, have become more easily excluded from it. A battle of the right to be and use the public spaces are fought between different groups. Adolescents are one of these groups that often tend to be excluded, even though public spaces are significant for their free-time. They also lack places where to be or meet each other. In addition, knowledge about the meanings and qualities of the places where adolescents spend time is scarce.
This master's thesis is a case study of Vuosaari suburb in the Eastern Helsinki. The aim is to explore the public and quasi-public spaces where the local adolescents spend their time. Furthermore, qualities and meanings as well as adolescents needs in those spaces are studied. The data used in this study was collected through interviews and place mapping. In place mapping adolescents could mark the places where they hang out on the map and describe them in written form.
The study is based on the idea of subjective construction of space and place perception, which are also affected by cultural and environmental factors. Adolescent's perception of public and quasi-public spaces is explored through theory of affordances. Affordance implies to the possible threats and possibilities that one might find from the surrounding environment. The public and quasi-public spaces that are used by adolescents in Vuosaari are moreover classified into loose spaces, spaces of doing and tight spaces. Loose spaces are free from the adult control whereas in the tight spaces and spaces of doing adolescents are under adult surveillance. Tight spaces are aimed to certain kind of doing and it is not possible to differ from the activities designated beforehand. In the spaces of doing it is possible to perform different activities more freely. However, challenging the norms of those spaces leads to sanctions.
The study found that adolescents use different kind of public and quasi-public spaces. How they use and value them is dependent on their needs and preferences. The findings suggest that socializing and activities play a major role for adolescents in the public and quasi-public spaces. Also accessibility and closeness of home are important factors for adolescents when choosing the hangout places. Ambiguity characterizes the spaces adolescents prefer. They are sometimes used to expose oneself in front of others, but on the other hand adolescents seek places where they can avoid adult control. Therefore, especially loose spaces, that offer possibility to avoid adult control, proved to be important for adolescents. Additionally, social and functional affordances were valued as well as spaces where those affordances could be found. Adolescents should not however be bundled into one category, since they have different needs in public and quasi-public spaces. Their needs are dependent on factors such as gender and personal preferences. Hence, urban planners and decision-makers ought to offer as diverse public and quasi-public spaces as possible. Furthermore, adolescent's use of public and quasi-public spaces should be accepted. |
en |
| dct.abstract |
Kaupunkirakenteen tiivistyminen, kaupunkien väestömäärän kasvaminen sekä julkisen tilan muutos puolijulkiseksi tai jopa yksityiseksi tilaksi on luonut uudenlaisia paineita maankäytölle. Kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien on otettava yhä useampien ihmisten tarpeet huomioon. Lisäksi julkisen tilan kaventuessa osa kaupunkitilassa olevista ryhmistä on jäänyt alakynteen. Kaupunkitilassa esiintyykin niin sanotusti taistelua julkisesta tilasta, jossa eri ryhmittymät neuvottelevat oikeudestaan olla julkisessa kaupunkitilassa. Nuoret ovat yksi näistä ryhmistä, jotka joutuvat usein alakynteen kaupunkitilassa taistelussa. Siitä huolimatta julkisten ja puolijulkisten tilojen rooli on heidän vapaa-ajanvieton kannalta tärkeä, sillä heillä ei usein ole muita paikkoja, joissa viettää aikaa. Tämän lisäksi nuorten vapaa-ajantilojen merkityksiä ja ominaisuuksia on tutkittu verrattain vähän.
Tässä pro gradu tutkielmassa kartoitetaan Itä-Helsinkiläisen lähiön Vuosaaren sijoittuvan tapaustutkimuksen avulla niitä julkisia ja puolijulkisia kaupunkitiloja ja niiden ominaisuuksia, joissa nuoret viettävät aikaa. Lisäksi tutkitaan nuorten tarpeita liittyen näihin tiloihin. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla paikallisia nuoria, jonka lisäksi nuoret saivat paikantaa kartalle ja kuvailla kirjallisesti niitä julkisia ja puolijulkisia tiloja, joissa viettävät aikaa.
Tutkimuksen lähtökohtana on ihmisen tila- ja paikkakäsityksen subjektiivinen rakentuminen, johon vaikuttaa muun muassa kulttuuriset ja ympäristölliset tekijät. Nuorten kokemusta ympäristöstä tarkastellaan tarjouma-teorian avulla, jolla viitataan ihmisen ympäristössään havaitsemiin tekemisen mahdollisuuksiin ja uhkiin. Lisäksi nuorten käyttämiä julkisia ja puolijulkisia tiloja luokitellaan tutkimuksessa hengailun tiloihin eli väljiin, tekemisen ja tiukkoihin tiloihin. Väljissä tiloissa tekeminen on aikuisten auktoriteettien valvonnasta vapaata, tiukat tilat ovat tiloja, joissa tekeminen on ennalta suunniteltua aikuisten auktoriteettien valvomaa, kun taas tekemisen tiloissa on mahdollista oleskella suhteellisen vapaasti, mutta kuitenkin aikuisten auktoriteettien valvonnan alaisena.
Tutkimuksessa havaittiin, että nuoret käyttävät erilaisia julkisia ja puolijulkisia tiloja ja niissä oleskelu riippuu nuorten tarpeista ja mieltymyksistä. Ominaista nuorten suosimille tiloille kuitenkin on niiden merkitys sosiaalisen kanssakäymisen ja tarjoumien areenana. Lisäksi saavutettavuus ja kodin läheisyys ovat nuorille tärkeitä tekijöitä hengailun tiloja valittaessa. Nuorten suosimille julkisille ja puolijulkisille tiloille on tyypillistä kaksijakoisuus. Toisaalta niihin hakeudutaan muiden ihmisten näytille, toisaalta niihin hakeudutaan, jotta vältyttäisiin muiden ihmisten etenkin aikuisten kontrollilta. Tämän takia ennen kaikkea väljät tilat osoittautuivat nuorille tärkeiksi tiloiksi. Ne tarjoavat nuorille mahdollisuuden olla aikuisten kontrollin ulottumattomissa. Tarjoumista tärkeimpiä nuorille olivat sosiaaliset ja toiminnalliset tarjoumat ja sellaisia tiloja arvotettiin, joista löytyi monipuolisia tarjoumia. Nuoria ei pitäisi kuitenkaan mieltää yhdeksi ryhmäksi, sillä heillä on tilankäytön suhteen hyvin erilaisia tarpeita riippuen muun muassa sukupuolesta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä. Tärkeintä olisikin kaupunkisuunnittelijoiden ja päättäjien näkökulmasta tarjota mahdollisimman monipuolisia julkisia ja puolijulkisia tiloja sekä hyväksyä nuorten oleskelu julkisissa ja puolijulkisissa tiloissa. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251658 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
