Kaupunkien vihreän infrastruktuurin suunnittelu viheliäisenä ongelmana

Viime aikoina paljon huomiota saanut kaupunkien kasvu ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on herättänyt suunnittelijat huomioimaan yhä laajemmin myös kaupunkien sisään jäävien luontoalueiden merkitystä niin ekologian kuin asukkaiden viihtymisenkin kannalta. Luonto on kuitenkin dynaaminen ja monimuotoinen, joten se on osoittautunut haastavaksi suunnittelun kohteeksi erityisesti nykyään käytettävissä olevilla menetelmillä. Luonnon ja sen järjestelmien kompleksinen luonne ja niiden sovittaminen osaksi suunnitteluprosessia on nostanut esille merkittäviä ongelmia, jotka ovat tässä tutkimuksessa tarkastelun kohteena. Ilmiö liittyy myös laajempaan suunnittelun paradigmojen muutokseen, jossa rationalistinen suunnitteluperinne on saanut väistyä monimutkaisempiin ja kompleksisempiin suunnittelukysymyksiin paremmin vastaavien agonistisen ja kommunikatiivisen suunnittelun perinteiden tieltä. Merkittävä rooli tutkimuksen kannalta on myös niin kutsutuilla viheliäisillä ongelmilla (wicked problems). Käsitteen avulla on pyritty lisäämään ymmärrystä nykyään usein suunnittelijoidenkin kohtaamista kompleksisista ongelmista, joiden ratkaiseminen perinteisten suunnittelun keinojen avulla ei ole mahdollista. Viheliäisten ongelmien käsitteeseen onkin usein liitetty käsite kömpelöistä ratkaisuista, joiden tarkoituskaan ei ole ratkaista koko ongelmaa vaan ainoastaan osallistua ja edesauttaa laajemman ongelman ratkeamista. Tutkimuksen aineistona on käytetty vihreän infrastruktuurin ja kaupunkiluonnon sekä niiden suunnittelun asiantuntijoille toteutetuin puolistrukturoiduin teemahaastatteluin kerättyä laajaa haastatteluaineistoa, joka on kerätty ENSURE-tutkimushankkeen yhteydessä. Haastattelut on toteuttanut tutkija Maija Faehnle. Aineisto on analysoitu temaattisella sisällönanalyysilla, jonka avulla aineistosta on tunnistettu merkittävimpiä suunnittelijoiden ja muiden asiantuntijoiden kohtaamia ongelmia vihreän infrastruktuurin suunnitteluun liittyen. Näistä ongelmista on muodostettu teemoja, joiden avulla ongelmien suhdetta toisiinsa ja liittymistä laajempiin ongelmakokonaisuuksiin on ollut mahdollista pohtia syvällisemmin. Ensimmäinen teema on suunnittelujärjestelmään liittyvät ongelmat, josta on lisäksi muodostettu kaksi alateemaa: suunnittelun tasojen väliset ongelmat sekä tavoitteiden ja intressien ristiriidoista johtuvat ongelmat. Toinen teema on suunnittelijoiden tietotarpeeseen liittyvät ongelmat, joita on käsitelty tieteellisen asiantuntijatiedon ja asukkaiden ja muiden osallistujien tuottaman kokemuksellisen tiedon osalta erikseen. Lisäksi on nostettu esiin joitakin ongelmia näiden teemojen ulkopuolelta, erityisesti havaittuja eri tahojen ja toimijoiden välisiä konflikteja ja ristiriitoja sekä ratkaisuehdotuksia esille nostettuihin ongelmiin. Aineiston perusteella vihreän infrastruktuurin suunnitteluun liittyy merkittäviä ongelmia. Useissa haastatteluissa toivottiin entistä selkeämpiä mitoitusohjeita ja normeja kaupunkiluonnon turvaamiseksi, mutta samalla toivottiin suunnittelujärjestelmältä entistä suurempaa joustavuutta ja mukautumista erilaisiin suunnittelutapauksiin. Usein eri suunnittelun tasoille ja tahoille esitettiin kunnianhimoisiakin toiveita ja tavoitteita liittyen toimivan vihreän infrastruktuurin suunnitteluun. Näiden ongelmien ja tavoitteiden taustalta on kuitenkin tunnistettavissa suurempi ja viheliäisempi ongelma, joka liittyy eri tahojen ja toimijoiden toimintojen ja tavoitteiden kohtaamattomuuteen ja yleisemminkin käsiteltävien asioiden ja ilmiöiden kompleksisuuteen. Jotta tätä viheliäistä ongelmaa on mahdollista ryhtyä ratkaisemaan, on ensisijaisen tärkeää tunnistaa ongelman viheliäisyys ja kompleksisuus ja samalla hyväksyä toimivienkin ratkaisujen kömpelyys. Liian kokonaisvaltaisiin ja kunnianhimoisiin ratkaisuihin pyrittäessä on mahdollista, että koko ratkaisuprosessi lukkiutuu ja ratkaisuyritykset päätyvätkin erilaisiin konflikteihin ja selvittämättömiin ristiriitoihin.