CPTED malli osana turvallisia kaupunkiympäristöjä : Leppävaaran turvallisuus CPTED näkökulmasta

Kaupunkiympäristöjen rikollisuus ja turvallisuus on herättänyt laajaa keskustelua ja kiinnostusta. Rikollisuuden pelkoon ja turvattomuuden kokemiseen voi vaikuttaa monet sosiodemografiset, sosiopsykologiset ja ympäristölliset tekijät, kuten ikä, sukupuoli, median aiheesta välittämä kuva tai rakennetun ympäristön erilaiset piirteet ja ihmisten niistä tekemät tulkinnat. Kaupunkiympäristöissä ilmenevät pelot voivat vaikuttaa ihmisten tilankäyttöön ja typistää elinpiiriä. Rikollisuuden ja pelkojen on havaittu jakautuvan ympäristössä epätasaisesti, jolloin ympäristöön voi muodostua niin rikollisuuden kuin pelkojen keskittymiä. Rikollisuudella ja peloilla on moninaisia yhteyksiä kaupunkiympäristöön. Turvallisuuteen liittyvien kysymysten lisääntyminen on näkynyt erilaisen turvallisuuspainotteisen suunnittelun yleistymisenä. CPTED (Crime Prevention through Environmental design) malli on yksi esimerkki suunnittelumenetelmistä, joilla pyritään ehkäisemään rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa ja aikaansaamaan turvallisempia kaupunkiympäristöjä. CPTED lähestymistapa on saanut vaikutteita etenkin Jane Jacobsilta ja Oscar Newmanilta, jotka kiinnittivät huomiota suunnittelun ja rikollisuuden väliseen yhteyteen. Mallin keskeisiä periaatteita ovat alueellisuus, valvonta, kunnossapito/ilme, kulunvalvonta, toiminnan tukeminen ja kohteen vahvistaminen. CPTED strategiat ovat olleet osa kaupunkisuunnittelua 1970-luvulta lähtien ja mallin periaatteita on hyödynnetty käytännön suunnittelussa laajalti esimerkiksi Pohjois-Amerikassa, Englannissa ja Australiassa. Euroopassakin on alkanut ilmaantua viime aikoina laajempaa rikostorjunnan ja suunnittelun yhdistämiseen liittyvää kiinnostusta. Suomessa CPTED mallia on hyödynnetty tähän mennessä vasta muutamassa kohteessa. Tutkimuksen tarkastelukohteena on ollut asuinalueen turvallisuuteen liittyvistä tekijöistä rakennetun ympäristön rooli. Tutkimuksessa on tarkasteltu, millaiselta Espoon Leppävaaran 'pelon paikat' näyttävät CPTED mallin näkökulmasta. Leppävaaran pelottavaksi koetut paikat on tunnistettu Leppävaarassa aiemmin toteutetun turvallisuuskävelytutkimuksen perusteella ja poliisilta saadun aineiston tukemana. Tutkimuksella on laadullinen ote ja tutkimusaineisto on kerätty havainnoinnin avulla. Havainnointilomakkeena on käytetty aiempien niin sanottujen CPTED turvallisuuden arviointi- tai tarkistuslistojen pohjalta rakennettua 'CPTED tarkistuslistaa'. CPTED tarkastelun perusteella Leppävaaran 'pelon paikoissa' oli läsnä monia CPTED elementtejä, mutta niiden määrä ja laatu vaihteli paikkojen välillä. CPTED analyysi osoitti selkeästi, miten mallin periaatteet ovat yhteydessä toisiinsa ja ovat osin päällekkäisiä. Alueellisuuden osalta suurimmat parannuskohteet liittyivät tiettyjen toimintojen erotteluun ja merkistöön. Valvonnan mahdollisuudet näyttivät liittyvän läheisesti alueilla olleisiin muihin toimintoihin. Tarkastelukohteiden yleisilme ja kunnossapidon taso oli hyvä, ja suurimmat epäkohdat liittyivät yleiseen roskaisuuteen ja graffiteihin. CPTED tarkastelu osoitti kulunvalvonnan ja kohteen vahvistamisen keinojen olleen pääosin luonnollisia/epävirallisia ja maltillisia. Rakennettu ympäristö ei suinkaan ole ainoa ja tärkein alueiden rikollisuuteen ja turvallisuuteen vaikuttava tekijä. CPTED mallin kaltaisen ympäristön arvioinnin avulla on kuitenkin mahdollista havaita ympäristöstä rikollisuuden ja turvattomuuden kannalta ongelmallisia kohtia ja kohdistaa näihin paikkoihin toimenpide- ja parannusehdotuksia. CPTED mallin tyylisten ympäristöön liittyvien suunnittelumenetelmien hyödyntäminen osana kaupunkialueiden suunnittelua ja kehittämistä voi lisätä turvallisuuden tunnetta ja auttaa rikollisuuden ehkäisemisessä.