| dc.date.accessioned |
2015-05-26T08:25:19Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:15:21Z |
|
| dc.date.available |
2015-05-26T08:25:19Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:15:21Z |
|
| dc.date.issued |
2015-05-26T08:25:19Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/4745 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/4745 |
|
| dc.title |
Pohjaveden kloridipitoisuuksien muutokset ensimmäisen Salpausselän alueella |
fi |
| ethesis.discipline |
Geology |
en |
| ethesis.discipline |
Geologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Geologi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/53a1f507-f7e9-4c0d-8cd2-94ebc19a7174 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Lindroos, Nina |
|
| dct.issued |
2015 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Glaciofluvial deposits of the Salpausselkä I ice-marginal formation form large aquifers with good water quality which are at risk of contamination due to de-icing. The total use of chloride salts in de-icing increased in Finland from 1950 until 1990, after which the volume of chloride salts applied has reduced through various measures taken. The research material was studied using statistical analyses, including key figures, trend analysis and regression analysis. The trends of chloride concentrations in the groundwater and the factors affecting them were studied in more detail in two case study areas, which are Lohjanharju B and Utti aquifers.
The data covers 178 groundwater observation points at 47 different aquifers. The data consists of over 5400 individual chloride concentrations which were determined during the time period 1955–2014. The data of de-icing covers the winter seasons during the time period 2004–2014. In the individual groundwater samples, the chloride concentrations vary from 0.4 to 700 mg (l^(-1)). In the whole material, average and median concentrations of 27.7 mg (l^(-1)) and 14.0 mg (l^(-1)), respectively, were recorded for chloride. The Environmental quality standard for chloride (25 mg (l^(-1))) and health authority's recommended value for drinking water (25 mg (l^(-1))) were exceeded in 26 % of the observations. In 49 % of the observation points, the chloride content trend was rising or strongly rising, while in 40 % of the observation points a decreasing trend was observed. In the Salpausselkä I, the highest median concentration appeared in the period 1993–1998. The observation points were classified into three categories according to their chloride concentration. Within the two highest concentration categories (that is, concentrations from 10 mg (l^(-1)) to 700 mg (l^(-1))), the median slightly decreased after 1990's. On the other hand, in the lowest category, with concentrations below 10 mg (l^(-1)), the median increased. The deviation of the chloride concentrations within the whole data increased in time, and the extremely high values became more common since the 1990's. According to the statistical analysis, there were several factors that had statistically significant correlations with the observed chloride concentrations. The main factors were the amount of road salt applied, the distance between the road and the observation point, the total area and the recharge area of the aquifer and the amount of recharged water in the aquifer.
The management of the chloride concentration in groundwater can still be improved with regular monitoring of the quality of the groundwater and with a more precise documentation of doses of road salt in the recharge areas of aquifers. Groundwater quality problems associated with de-icing can be mitigated by reducing salting as much as possible without compromising traffic safety, by building road slope protection covers, and by using alternative de-icing chemicals. In the future, the database for road risks (TSRR) will be a useful tool for assessing the groundwater impacts of road de-icing and how they can be managed. |
en |
| dct.abstract |
Ensimmäisellä Salpausselällä esiintyy suuria, hyvälaatuisia pohjavesiesiintymiä, joilla on riski pilaantua tiesuolauksen vaikutuksesta. Tiesuolaa (natriumkloridia) on käytetty Suomessa teiden liukkaudentorjuntamenetelmänä 1950-luvulta alkaen. Tiesuolan kokonaiskäyttömäärä oli Suomessa suurimmillaan 1990-luvulla, jonka jälkeen suolausta on vähennetty eri toimenpitein. Pohjaveden kloridipitoisuuden kehitystä ja siihen vaikuttavia tekijöitä ensimmäisen Salpausselän pohjavesiesiintymissä tutkittiin tilastollisten tunnuslukujen sekä trendi- ja regressioanalyysin avulla sekä tapauskohtaisesti kahdella esimerkkialueella, Lohjanharju B:n ja Utin pohjavesialueilla.
Aineisto koostuu tiestö-, pohjaveden havaintopiste- ja pohjavesialuetiedoista. Tutkimuksessa on mukana 178 pohjaveden havaintopistettä 47 pohjavesialueelta. Aineiston yli 5400 kloridipitoisuustulosta on määritetty vuosina 1955–2014. Tiesuolan käyttömäärät tutkimusalueella tunnetaan vuosilta 2004–2014. Yksittäiset pohjavedestä määritetyt kloridipitoisuudet vaihtelevat 0,4–700 mg (l^(-1)). Koko aineistossa pohjaveden kloridipitoisuuksien keskiarvo on 27,7 mg (l^(-1)) ja mediaani 14,0 mg (l^(-1)). Kloridin ympäristönlaatunormi (25 mg (l^(-1))) ja terveysviranomaisten asettama suositusarvo talousvedelle (25 mg (l^(-1))) on ylittynyt 26 %:ssa alueen kloridipitoisuushavainnoissa. Havaintopisteistä 49 %:ssa kloridipitoisuustrendi on nouseva tai voimakkaasti nouseva ja 40 %:ssa laskeva tai voimakkaasti laskeva tarkasteltaessa koko seurantahistoriaa. Tutkimusalueella suurin pohjavesien kloridipitoisuuksien mediaani oli ajanjaksolla 1993–1998. 2000-luvulla pohjaveden kloridipitoisuuksien mediaani on kasvanut kloridipitoisuusluokassa 0–9,9 mg (l^(-1)) ja laskenut kloridipitoisuusluokissa 10–24,9 mg (l^(-1)) ja ≥ 25 mg (l^(-1)). Koko aineistossa kloridipitoisuuksien hajonta on kasvanut ja ääriarvot yleistyneet 1990-luvulta alkaen. Tilastollisen analyysin perusteella useat tekijät vaikuttavat havaittuihin pohjaveden kloridipitoisuuksiin samanaikaisesti. Suurin yhteys on lyhyen sekä pitkän aikavälin suolausmäärillä, tien ja havaintopisteen välisellä etäisyydellä, pohjavesialueen kokonaispinta-alalla, pohjaveden muodostumisalueen pinta-alalla sekä muodostuvan pohjaveden määrällä.
Pohjaveden kloridipitoisuuksien hallintaa voidaan yhä tehostaa pohjaveden laadun säännöllisellä seurannalla ja nykyistä tarkemmalla tieosuuskohtaisella suolan käytön dokumentoinnilla. Pohjaveden kloridipitoisuutta voidaan pienentää aluekohtaisesti tiesuolausta vähentämällä, pohjavesisuojauksia rakentamalla tai lisäämällä vaihtoehtoisten liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Tulevaisuudessa Tieriskirekisteri (TSRR) on hyödyllinen apuväline tiesuolauksesta aiheutuvien pohjavesivaikutusten arvioimiseen ja hallintaan. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251443 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
