| dc.date.accessioned |
2015-05-26T08:27:40Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:15:21Z |
|
| dc.date.available |
2015-05-26T08:27:40Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:15:21Z |
|
| dc.date.issued |
2015-05-26T08:27:40Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/4747 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/4747 |
|
| dc.title |
Seurantatutkimus Vihdin Enäjärven fosforinpidätyskyvyn kehityksestä |
fi |
| ethesis.discipline |
Geology |
en |
| ethesis.discipline |
Geologia |
fi |
| ethesis.discipline |
Geologi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/53a1f507-f7e9-4c0d-8cd2-94ebc19a7174 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Varjus, Tomi |
|
| dct.issued |
2015 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Enäjärvi is a shallow, longish lake in Southern Finland. The factors that led to its hypereutrophic state are a water level adjustment during the last century and a 25 years lasting point source nutrient load from sewage waters of Nummela. The restoration aimed at improving the status of the lake started in 1993. The improvement actions have included, inter alia, the oxidation of the hypolimnion, food chain restoration by removing roaches and the reduction of scatter load by building sedimentation basins, wetlands and border strips to the lake's catchment area. The lake is still highly eutrophic. Its surface sediment has been studied in two different years before. The first one was made in 1991, two years before the start of the restoration projects and the second one in 1999. In 1991 it was found out that the surface sediment was completely dark sulphide-colored gyttja that had poor nutrient retaining capacity. In the 1999 study the sediment had turned back to oxidiced, healthy sediment that worked as a sink for nutrients. The purpose of this thesis is to repeat those two studies. Together they will account of phosphorus retention monitoring in Enäjärvi for more than 20 years.
The sampling was carried out in early spring 2013 from the same sample sites as in the earlier studies. The samples were taken from three different depths from 30 sample points. They were analyzed for water content, loss on ignition and total phosphorus. In addition the sediment surface layer was also analyzed for phosphorus fractions. The results were compared to previous findings with diagrams, percent change analysis, Sperman's rank correlation coefficients and regression line analysis. The water quality data collected by Economic Development, Transport and the Environment centre was also used to support the findings.
The results of this study show that the restoration activities carried out on the lake have reduced the scattered loading to the lake and also bioturbation based leaching of phosphorus. The good quality of the surface sediment and the high content of redox-sensitive phosphorus fraction that increases with depth point out that the oxygen levels have remained high enough to bind phosphorus to metal oxides. Though at some sample points sediment surface had iron sulphide precipitates that point to depletion in oxygen level at the hypolimnion to some extent. |
en |
| dct.abstract |
Vihdin Enäjärvi on matala, pitkänomainen järvi Etelä-Suomessa. Sen liikarehevyyteen johtaneita tekijöitä ovat muun muassa viime vuosisadalla tehty vedenpinnan säännöstely sekä järveen kohdistunut 25 vuotta kestänyt Nummelan jätevesien pistekuormitus. Järven tilan parantamiseen tähtäävät kunnostustoimet aloitettiin vuonna 1993. Kunnostustoimiin ovat kuuluneet muun muassa alusveden hapetus, ravintoketjukunnostus teho- ja hoitokalastuksin sekä hajakuormituksen vähentäminen valuma-alueelle rakennettujen laskeutusaltaiden, kosteikkojen ja suojakaistojen avulla. Järvi on edelleen erittäin rehevä. Enäjärvellä on aikaisemmin tehty kaksi pintasedimenttitutkimusta, joista ensimmäinen ennen kunnostustöiden alkua vuonna 1991 ja seuraava vuonna 1999. Vuoden 1991 tutkimuksessa järven pohjaa peitti kauttaaltaan sulfidien värjäämä, huonosti ravinteita pidättävä sedimentti. Vuonna 1999 järven pintasedimentin havaittiin muuttuneen hapekkaaksi ravinteita hyvin sitovaksi nieluksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on toistaa nämä aikaisemmat tutkimukset. Yhdessä nämä kolme tutkimusta muodostavat yli 20 vuotisen Enäjärven sedimentin fosforinpidätyskyvyn seurannan.
Näytteenotto toteutettiin kevättalvella 2013 samoilta näytepisteiltä kuin aikaisemmissakin tutkimuksissa. Näytteitä otettiin kolmelta eri syvyydeltä yhteensä 30 näytepisteestä. Näytteistä analysoitiin vesipitoisuus, hehkutushäviö ja kokonaisfosfori. Edellisten lisäksi sedimentin pintakerroksesta määritettiin fosforin jakautuminen neljään fraktioon. Saatuja tuloksia verrattiin aikaisempiin tutkimustuloksiin kaavioiden, muutosprosenttivertailun, Spearmanin järjestyskorrelaation sekä lineaariregression avulla. Havaintojen tukena käytettiin myös ELY-keskuksen keräämiä vedenlaatutuloksia.
Tutkimus osoittaa järvellä tehtyjen kunnostustoimien vähentäneen järveen kohdistuvaa hajakuormitusta sekä sedimentin bioturbaatiosta aiheutuvaa fosforin liukenemista. Pintasedimentin hyvä laatu ja fosforin redox-sensitiivisen metallioksideihin kiinnittyneen fraktion korkeammat pitoisuudet järven laakeassa syvänteessä osoittavat alusveden happipitoisuuden pysyneen riittävän korkeana fosforin sitomiseksi. Joillakin näytepisteillä sedimentin pinnassa olleet sulfidilaikut ovat merkki jonkin asteisesta hapettomuudesta. Nämä, sekä viimeaikaiset vedenlaadun heittelyt viittaavat korkeaan pohjanläheiseen hapenkulutukseen joka voi ilman lisähapetusta johtaa vähitellen pintasedimentin pelkistymiseen. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252314 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
