Tässä työssä selvitettiin, miten konteksti vaikuttaa 8.-luokkalaisten tyttöjen ja poikien kiinnostumiseen fysiikan harjoitustehtävistä, ja miten oppilaat perustelevat haluaan tarttua tiettyihin tehtäviin. Tavoitteena oli selvittää, löytyykö konteksteja, joista erityisesti tytöt harjoitustehtävissä kiinnostuvat. Sopivien harjoitustehtävien kehittäminen voisi olla osaratkaisu tyttöjen määrän kasvattamiseen luonnontieteellisillä aloilla, koska harjoitustehtävien tekoon käytetään monesti huomattava aika opetuksesta. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia, millaisista tehtävistä oppilaat kiinnostuvat.
Tutkimukseen osallistui neljä fysiikan ryhmää eli yhteensä 61 oppilasta, joista tyttöjä oli 41 ja poikia 20. Tutkimusaineisto hankittiin kuuden eri lomakkeen avulla, joista yksi oli taustatietokysely fysiikan kiinnostavuudesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä. Lisäksi ryhmät saivat viidet kotitehtävät, jotka sisälsivät tutkimusta varten laadittuja mekaniikkaan liittyviä fysiikan harjoitustehtäviä erilaisissa konteksteissa. Oppilaat tekivät tehtävistä oman valintansa mukaan puolet. Oppilaat arvioivat kunkin tehtävän kiinnostavuuden viisiportaiselle Likert-asteikolle ja perustelivat kirjoittaen, miksi halusivat tehdä juuri valitsemansa tehtävän. Tuloksista laskettiin keskiarvot sekä otoskeskihajonnat ja oppilaiden perustelut luokiteltiin kvalitatiivisen sisältöanalyysin avulla.
Kontekstilla havaittiin olevan yhteys tehtävän kiinnostavuuteen. Ase- ja teknologiakonteksteissa esitetyt tehtävät olivat tyttöjen mielestä keskimäärin kaikkein vähiten kiinnostavia (x ̅=2,71 ja x ̅=2,66). Eniten tyttöjä kiinnostivat luonnonilmiöiden, eläinmaailman ja ihmisen turvallisuuden avulla esitetyt tehtävät (x ̅=3,03, x ̅=3,04 ja x ̅=3,00). Poikien mielestä kiinnostavimmat kontekstit tehtävissä olivat kulkuneuvot, aseet ja ihmisen turvallisuus (x ̅=3,34, x ̅=3,28 ja x ̅=3,25). Kiinnostuksen lisäksi kontekstien havaittiin vaikuttavan myös tehtävän vaikeustasoon sekä herättävän oppilaissa erilaisia tunteita. Tytöt olivat kuitenkin vähemmän kiinnostuneita lähes kaikista tehtävistä kuin pojat. Tutkimusjoukon tytöt olivat myös vähemmän kiinnostuneita fysiikasta oppiaineena, joten vähäisempi kiinnostuminen tehtävistä oli tämän perusteella odotettavissa.
Oppikirjoja ja kotitehtäviä olisi mahdollista tämän tutkimusjoukon mukaan kehittää kiinnostavammaksi, koska ne ovat tähän mennessä olleet oppilaiden mielestä melko neutraaleja kiinnostukseen vaikuttaneista tekijöistä. Harjoitustehtäviin voisi lisätä esimerkiksi edellä mainittuja tyttöjen suosimia konteksteja, koska ne kiinnostivat myös tutkimusjoukon poikia. Jotta oppilaille muodostuu monipuolinen kuva fysiikan merkityksestä maailmassa, on opetuksessa hyödynnettävä monenlaisia konteksteja.
