| dc.date.accessioned |
2015-09-14T05:49:46Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:15:31Z |
|
| dc.date.available |
2015-09-14T05:49:46Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:15:31Z |
|
| dc.date.issued |
2015-09-14T05:49:46Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5008 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/5008 |
|
| dc.title |
Höyryveneliikenne, kesähuvila-asutus ja kansanpuistot Helsingin saaristossa : höyryveneliikenteen verkostot 1890-luvulta 1930-luvulle |
fi |
| ethesis.discipline |
Geography |
en |
| ethesis.discipline |
Maantiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Geografi |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/4576c495-ef57-422c-8e0b-10da121f09e4 |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Palsamäki, Christian |
|
| dct.issued |
2015 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
Höyryvoima mullisti merenkulkua 1800-luvun alussa. Paikallisella tasolla uusi teknologia mahdollisti nopeamman, ennalta määrättyihin aikatauluihin ja reitteihin perustuvan, vesiliikenteen synnyn. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on luoda katsaus Helsingin paikallisen höyryveneliikenteen syntyyn, kehitykseen ja päättymiseen. 1800-luvun jälkipuoliskolla käynnistynyt teollistuminen, nopea väestönkasvu ja kaupungistumiseen liittyvät ilmiöt muokkasivat kaupunkia ja yhteiskuntaa monella eri tavalla. Höyryveneliikenteen kehitystä tarkastellaan osana tätä kaupunkirakenteellista ja yhteiskunnallista murrosta. Työn varsinaisessa tutkimusosuudessa on tarkasteltu höyryveneliikenteen verkostojen varrelle sijoittuneen asutuksen kehitystä 1890-luvulta 1930-luvulle.
Aihepiiriltään työ sivuaa historiallisen maantieteen, liikennemaantieteen ja kaupunkimaantieteen tutkimuskenttää. Tutkimusasetelma on kuvaileva. Työn teoreettinen viitekehys nojautuu malliin, joka ilmentää eri liikennemuotojen vaikutusta kaupunkien alueelliseen laajenemiseen ja kaupunkirakenteen muotoutumiseen. Työn tutkimusaineisto koostuu aihepiiriä käsittelevästä kirjallisuudesta, historiallisista kartoista ja paikallisliikenteen aikatauluista. Historiallisen paikkatiedon pohjalta laaditut kartat havainnollistavat kaupunkirakenteessa tapahtuneet muutokset.
Työssä käsiteltyjen asioiden perusteella voidaan todeta, että paikallisliikenteen höyryveneet ovat ensisijaisesti palvelleet kaupunkilaisten vapaa-ajan viettoa. Säännölliset vesiliikenneyhteydet loivat edellytykset kesähuvila-asutuksen laajenemiselle ja myöhemmin höyryveneet palvelivat myös useiden 1920- ja 1930-luvulla perustettujen kansanpuistojen liikenneyhteyksiä. Paikallisliikenteen höyryveneverkostot ovat muiden liikenneverkostojen kehityksen rinnalla vaikuttaneet Helsingin kaupunkirakenteen kehitykseen, joskin niiden rooli on ollut marginaalinen muiden liikennemuotojen vaikutuksiin verrattuna.
Yhä tänä päivänä ovat monet 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennetut huvilat osa Helsingin saaristomaisemaa. Useat jäljellä olevista huvila-alueista on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi, joka näin ollen vaikuttaa alueiden maankäyttöön myös tulevaisuudessa. Monet 1900-luvun alussa perustetuista kansanpuistoista toimivat yhä tänä päivänä kansalaisten virkistysalueina. Ulkoilusaarten liikenneyhteyksiä ylläpitävät nyt moottorikäyttöiset vesibussit. Höyryveneliikenne on täten, ainakin välillisesti, jättänyt jälkensä Helsingin ympäristön ranta-alueiden ja saarten maisemaan. |
fi |
| dct.abstract |
Ångkraften revolutionerade sjöfarten i början av 1800-talet. På en lokal nivå möjliggjorde den nya tekniken snabbare sjötrafiks förbindelser, som baserade sig på förutbestämda rutter och tidtabeller. Avsikten med examensarbetet är att ge en översikt över uppkomsten, utvecklingen och avvecklingen av Helsingfors lokala ångbåtstrafik. Industrialiseringen, den snabba befolkningstillväxten och de olika fenomen relaterade till urbaniseringen formade och påverkade staden och samhället på många olika sätt under andra halvan av 1800-talet. Ångbåtstrafikens utveckling granskas här som en del av den samhälleliga och stadsstrukturella omvälvningen. I den egentliga forskningsdelen har jag undersökt bebyggelsens utveckling längs ångbåtstrafikens nätverk under 1890-talet till 1930-talet.
Arbetets forskningsområde berör historisk geografi, transportgeografi och stadsgeografi. Forskningen är beskrivande. Den teoretiska referensramen är baserad på en modell, som förklarar olika transportmedels inverkan på stadens regionala expansion och utformningen av stadsstrukturen. Forskningsmaterialet består av litteratur, historiska kartor och lokaltrafikens tidtabeller. Kartor utarbetade på basis av historisk geografisk information åskådliggör förändringarna som skett i stadsstrukturen.
Utgående från de saker som behandlats i arbetet, kan man konstatera att den lokala ångbåtstrafiken tjänade främst stadsbornas fritidsaktiviteter. De regelbundna vattentransport förbindelserna skapade förutsättningarna för expansionen av sommarvilla bebyggelsen och senare trafikerade ångbåtarna till många av de under 1920- och 1930-talet grundade folkparkerna. Det lokala ångbåtstrafik nätverket har tillsammans med andra transportnät bidragit till Helsingfors stadsutveckling, men dess roll har varit marginell jämfört med andra transportmedels inverkan.
Än idag är många av de villor som byggdes vid skiftet av 1800- och 1900-talet en del av Helsingfors skärgårdlandskap. Flera av de återstående villaområdena har klassificerats som byggda kulturmiljöer av riksintresse, och påverkar därför markanvändningen också i framtiden. Flera av de folkparker som grundades i början av 1900-talet fungerar än idag som allmänna rekreationsområden. Friluftsöarnas transportförbindelser upprätthålls idag av motordrivna vattenbussar. Ångbåtstrafiken har således, åtminstone indirekt, satt sin prägel på Helsingfors kustområdens och öarnas landskap. |
sv |
| dct.abstract |
Steam power revolutionized shipping in the beginning of the 19th century. At the local level, the new technology enabled faster water transport connections operated by predetermined time schedules and routes. The aim of this Master's thesis is to provide an overview of the beginning, development and end of the local steamboat traffic in Helsinki. The industrial breakthrough, which started during the second half of the 19th century, was followed by a rapid population growth and urbanization process which shaped the city and society in many different ways. The development of the steamboat traffic is viewed as part of this urbanization process. In the actual study section of the thesis, I have examined the settlement development along the steamboat networks from the 1890s to the 1930s.
The subject of the study can be classified as historical geography, transport geography and urban geography. The study is descriptive. A model designating the relationship between urban transport systems and the spatial form and organization of the city is adopted as the theoretical framework of the study. The research material consists of literature, historical maps and timetables. Maps produced based on historical spatial information illustrates the changes in the urban structure of the city.
The study shows that local steamboats primarily served as a transportation mode related to different leisure activities for the urban residents. The regular water transport connections created conditions for the expansion of the summer villa settlement and later the steamboats also maintained transportation to a number of people`s parks established in the1920s and 1930s. Local steamboat transportation networks, along with other urban transportation modes contributed to the urban development and expansion of Helsinki, though their role has been marginal compared to other modes of transport.
Still today, many of the villas built in the turn of the 19th and the 20th centuries are part of the maritime landscape of Helsinki. Several of the remaining villa areas are classified as nationally significant built cultural environment, which therefore also affects the land use in the future. Many of the people`s parks established in the early 20th century are still in recreational use. The transportation connections to the recreational islands is today maintained by motorized water-buses. Steamboat traffic has thus, at least indirectly, affected the landscape of the coastal areas and islands of the Helsinki archipelago. |
en |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251423 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
