Esteettömyys osana tilallista suunnittelukokonaisuutta : Tapaustutkimuksena Tampereen Matkakeskustunneli-hanke
| Title: | Esteettömyys osana tilallista suunnittelukokonaisuutta : Tapaustutkimuksena Tampereen Matkakeskustunneli-hanke |
| Author(s): | Ahokas, Katriina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2015 |
| Abstract: |
This thesis examines the concepts of accessibility in the process of urban planning. Conducted thesis emphasises the political aspect of the planning and is focused on the use of power. The objective of this thesis is to develop a new approach to accessibility debate. By examining the use of power, this thesis highlights the notion of accessibility as a process, its ongoing nature and the importance of local-historical context.
The adapted conceptual framework consists of intertwined theoretical concepts which are related through their connection to the political aspect of urban planning and marginalization. The main perspective is the power analytics by Michel Foucault.
Research questions, developed based on literature, are examined with the help of the project of Matkakeskustunneli in Tampere, Finland. Data obtained from this project consists of eight interviews of the key project actors during the beginning of the project of Matkakeskustunneli. Early stages are analyzed with narrative method. The results are presented as local stories on micro level and as research findings on macro level.
According to the results, the planning concept of accessibility is dynamic and projects are custom-made. The key in accessibility research is to understand actual political and administrative behavior in each case because of the unique nature of the planning processes. The conducted brings forth that the accessibility should be understood as a part of process of urban planning and special attention should be paid to the local-historical planning context.
The empirical results from the project of Matkakeskustunneli indicated that the forming the subject of accessibility requires more attention. This will expand the understanding of those (hidden) starting points which affect to the procedures and planning policies.
Moreover, this study argues how the planning of accessibility should be understood as a two-part planning process where each actor has a different position and emphasis and the key points of planning of accessibility are formed in both actor arenas. Results of this thesis also demonstrates how power relations and the use of power affects to accessibility planning in a positive way allthought it requires favorable context.
Tämän tutkimuksen tehtävänä on jäsentää esteettömyyden suunnittelukokonaisuutta ja valittu näkökulma keskittyy toiminnan politisoitumisen prosesseihin, vallan harjoittamiseen sekä tämän dynaamisuuteen. Työn tavoitteena on kehittää esteettömyyskeskustelua normatiivisesta lähestymistavasta kohti niitä konkreettisia suunnitteluprosesseja, joissa esteettömyyden suunnittelua toteutetaan. Tämä on myös työn läpi kantava idea.
Tutkimuskysymykset rakentuvat poliittisuusaspektin ympärille ja tarkastelu keskittyy esteettömyyden toteuttamisen lähtökohtiin, käsitteen määrittymiseen sekä esteettömyyden suunnittelun kulminaatiopisteisiin suunnitteluprosessissa. Tutkimuskysymyksiin haetaan vastauksia Michel Foucault'n valta-analytiikan avulla. Tämän ohella tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu suunnittelukonfliktien tarkastelusta, jonka lisäksi esteettömyyden suunnittelua peilataan yhteiskunnan marginaalin kautta. Teoreettisille väitteille haetaan tukea laadullisella tapaustutkimuksella Tampereen Matkakeskustunneli-hankkeeseen osallistuneiden avaintahojen yksilöllisesti kerrottujen narratiivien kautta. Tutkimustuloksia tuodaan esille paikallisella tasolla Matkakeskustunneli-hankkeen alkumetrien jäsennyksen kautta ja makrotasolla kuntakentässä laajemmin hyödynnettävissä olevina tutkimuslöydöksinä.
Tutkimusta varten on haastateltu kahdeksaa Matkakeskustunneli-hankkeen alkumetreille osallistunutta merkittävää institutionaalista toimijaa. Haastatteluaineiston teemoittelun avulla tuotettu tunnelihankkeen alkumetrien jäsennys antaa viitteitä esteettömyyden suunnittelun dynaamisuudesta osana erityisiä kaupunkisuunnittelun prosesseja. Tunnelihankkeen suunnittelukokonaisuuden jäsennys osoittaa, että puhuttaessa esteettömyyden toteuttamisesta, ei tulisi liiaksi tukeutua normatiiviseen oletukseen lainsäädännön rationaalisesta noudattamisesta. Sen sijaan pohdittaessa esteettömyyden toteuttamista, tulee tarkastelu kytkeä niihin konkreettisiin tilanteisiin, joissa esteettömyyden suunnittelu kulloinkin tapahtuu. Huomio tulee kiinnittää myös operoitavana olevaan tilaan ja siihen millaiseksi monitulkintainen esteettömyyden käsite kulloisessakin viitekehyksessä tuotetaan. Tarkastelemalla esteettömyyden suunnittelua prosessina, laajennetaan myös ymmärrystä niistä lähtökohtaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat toiminnan taustalla ja joiden perusteella toimintaa uusinnetaan jo ennen prosessin alkua ja myös prosessin aikana.
Merkittävinä tutkimuslöydöksinä voidaan niin ikään pitää hankkeen jäsennyksen kautta ilmenevää esteettömyyden suunnitteluketjun kaksiosaisuutta, eri toimija-areenoilla muodostuvia esteettömyyden suunnittelun kulminaatiopisteitä sekä eri toimija-areenoilla ilmeneviä, esteettömyyden toteutumista edistäviä, vallankäytönmuotoja. Rationaliteetteja toteuttavat vallan tekniikat ja näiden harjoittaminen vaativat kuitenkin otollisen tapahtumakontekstin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että esteettömyyden toteuttaminen ja kehitys ovat riippuvaisia ajallis-paikallisista tekijöistä.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Valmis_Gradu_Katriina_Ahokas.pdf | 1.815Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4017]