Asuntomarkkinat väestöllisessä murroksessa : Katsaus Oulun asuntomarkkinoihin ja väestön demografisten muutosten seurauksiin
| Title: | Asuntomarkkinat väestöllisessä murroksessa : Katsaus Oulun asuntomarkkinoihin ja väestön demografisten muutosten seurauksiin |
| Author(s): | Ruuskanen, Viivi |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2015 |
| Abstract: |
The Housing markets are going through a change. The financial recession and the segregation of housing markets are creating pressure to themes of housing. On the other hand, the ageing of the population is one important factor in housing markets in the future. In Finland, the ageing of the population will reach its highest level at 2020-2030 when the baby boomers are retired. Then one fourth of the Finnish population is over 64 years old. The ageing and lengthening of lifespan are influencing the housing markets for example by reducing household sizes. According to previous studies, the reducing sizes of households leads to rising demand for smaller apartments. In addition, the rising proportion of elderly people is affecting the structure of the housing markets by emphasizing their role.
The aim of this study is to examine what kind of impact the population change will have on the housing markets. In addition, this study examines how these changes should be taken into consideration in housing production. The empirical section of the study constructs of the report of housing markets in the city of Oulu and the structure of Oulu's current population. Furthermore, the study concludes regional forecast for the year 2030, and how the ageing people will be spatially distributed in the city region. The research material consists mainly of free data from Statistics Finland, GIS data of Ruututietokanta 2013 and YKR- GIS data of the housing stock of Oulu. The study methods are both quantitative and qualitative and the main methods are graphical analysis and GIS methods.
According to this study, in the year 2030 the elderly people are living mainly outside of the city center in suburbanized areas. The proportion of elderly people is also high in the regions of scattered settlement. The ageing and spatial accumulation of elderly people are affecting the future housing markets in many ways. First of all, the majority of elderly households are one person or two people's households. That increases the demand for smaller apartments. Secondly, the elderly households are mainly living in one-family houses where large cleaning areas as well as the problems with two storeys are factors that are pushing elderly people into a move. As per the previous studies elderly people appreciate in housing the quality of the apartment and accessibility of services. Because of this the elderly peoples housing demand focuses on the newish apartment buildings nearby the center and its services. Based on this study between the times period 2030-2035 in the city of Oulu will be released over 2 500 one-family houses when the elderly people are moving towards the center's urban areas. Almost half of these houses will be released in areas of consolidation of municipalities where the housing demand is anyway lower.
Due to ageing, the supply of one-family houses will increase and at the same time the housing demand is focusing on the apartment buildings nearby the city center. On the other hand, other age groups and their preferences are affecting the future housing markets. The portion of people in their late 20es and early 30es who are likely to start a family, is decreasing which affects the demand of one-family houses. Because of these structural changes the demand of one-family houses is decreasing while the supply increases. Therefore, we can detect that the ageing of the population is causing a temporal state of imbalance in the housing markets.
For the sake of the housing production the changes of population demography should be anticipated in early stages so the needed changes can be made. According to this study the city of Oulu should reduce the production of one-house family plots for the sake that the supply of the one-family houses would not increase too high in future. At the same time the housing production should be concentrated in apartment buildings where the housing demand is focused now and in the future.
Asuntomarkkinat ovat muutoksen alaisina. Taloudellinen taantuma ja asuntomarkkinoiden eriytyminen luovat muutospaineita asumiselle. Näiden tekijöiden lisäksi väestön ikääntyminen näyttäytyy tulevaisuuden asuntomarkkinoiden kannalta merkittävänä tekijänä. Suomen väestön ikääntymispiikki tulee vastaan 2020–2030 luvuilla, jolloin suurten ikäluokkien eläköityminen tulee päätökseen, ja noin joka neljäs suomalainen on yli 64-vuotias. Väestön ikääntyminen ja elin-iän piteneminen vaikuttavat asuntomarkkinoihin esimerkiksi pienentämällä kotitalouksien keskikokoa. Aikaisempien tutkimusten mukaan kotitalouksien keskikoon pieneneminen johtaa pienempien asuntojen kysynnän kasvamiseen. Lisäksi väestön ikääntyminen ja etenkin ikääntyvän väestön suhteellisen osuuden kasvaminen tulevat vaikuttamaan asuntomarkkinoiden rakenteeseen merkittävästi. Vanhemman väestön rooli onkin muuttumassa asuntomarkkinoilla iäkkäiden asuntokysyjien määrän kasvaessa.
Työn tarkoituksena on tutkia väestön demografisten muutosten vaikutuksia asuntomarkkinoille. Lisäksi työssä tutkitaan sitä, miten näihin muutoksiin tulisi varautua asuntotuotannossa. Työn empiirinen osuus koostuu Oulun asuntomarkkinoiden ja väestönrakenteen tutkimisesta sekä alueellisesta ikääntymisennusteesta vuodelle 2030. Työn aineisto koostuu pääosin Tilastokeskuksen maksuttomista tilastoaineistoista (kuten väestöennusteesta), paikkatietomuotoisesta Ruututietokanta 2013 aineistosta sekä paikkatietomuotoisesta YKR- aineistosta Oulun rakennuskannasta. Työssä on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Päämenetelminä työssä on käytetty graafista analysointimenetelmää ja paikkatietomenetelmiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan Oulun vuoden 2030 ikääntyneet (62–86-vuotiaat) asuvat pääosin keskustan ulkopuolisilla pientaloalueilla ja seudun reuna-alueilla. Myös haja-asutusalueella ikääntyneen väestön määrä suhteessa muuhun väestöön on suuri. Väestön ikääntyminen ja sen alueellinen painottuminen tulee vaikuttamaan tulevaisuuden asuntomarkkinoihin monella tavalla. Ensinnäkin ikääntyneet kotitaloudet ovat valtaosin pieniä, yhden tai kahden hengen kotitalouksia, joiden määrän lisääntyminen kasvattaa pienien asuntojen kysyntää. Toisaalta ikääntyneet kotitaloudet asuvat pääosin pientaloasunnoissa, joiden suuret siivousalat, kaksikerroksisuus ja ison pihan hoitaminen ovat tekijöitä, jotka ajavat ikäihmisiä muuttamaan. Aikaisempien tutkimusten mukaan ikäihmiset prefereoivat ikääntyessään asumisessa etenkin asunnon laatuominaisuuksia ja palveluiden saavutettavuutta. Tämän vuoksi ikääntyneiden asumistoiveet kohdistuvat usein keskustan palveluiden läheisyyden uudehkoihin kerrostaloasuntoihin. Tutkimuksen mukaan Oulussa vapautuu vuosien 2030–2035 välisenä aikana yli 2 500 omakotitaloasuntoa ikääntyneiden muuttaessa kerrostalovaltaisille alueille. Lähes puolet näistä tulee vapautumaan Oulun kuntaliitosalueilta, joissa asuntokysyntä muutenkin on vähäistä.
Väestön ikääntyminen tulee siis vapauttamaan asuntomarkkinoille suuren määrän pientaloja, samalla kysynnän kohdistuessa yhä enemmän keskustan läheisiin kerrostaloasuntoihin. Toisaalta tulevaisuuden asuntomarkkinoihin vaikuttaa myös muiden ikäryhmien koko ja asumispreferenssit. Perheellistymisikäisten (20–35-vuotiaiden) osuus väestöstä laskee tulevaisuudessa, joka vähentää osaltaan pientalojen kysyntää markkinoilla. Näiden rakenteellisten muutoksen seurauksena pientaloasuntojen tarjonta siis lisääntyy markkinoilla samalla kysynnän vähentyessä. Väestön ikääntyminen aiheuttaakin asuntomarkkinoille tilapäisen epätasapainotilan.
Asunnontuotannossa väestön ikääntymisestä johtuvat muutokset tulisi ennakoida hyvissä ajoin, jotta tuleviin muutoksiin ehdittäisiin varautua. Tämän tutkimuksen mukaan Oulun kaupungin tulisikin vähentää jo tässä vaiheessa omakotitalotonttien luovutusta, jotta tarjonta tulevaisuudessa ei kasvaisi liian suureksi. Samaan aikaan asuntotuotantoa tulisi keskittää kerrostaloasuntoihin, joihin kohdistuu kasvavaa kysyntää nyt ja tulevaisuudessa.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| Pro gradu Viivi Ruuskanen.pdf | 1.904Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4203]