Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, kuinka kohteena olevasta ohjelmistokehitysprojektista voidaan havainnoida hukkaa, minkä tyyppisiä ja kuinka paljon mitäkin hukkaa havaitaan ja kuinka näitä hukkia voidaan poistaa. Tutkielmassa esitellään myös yksi lähestymistapa hukan lähteiden poistamisen priorisointia varten.
Tutkielmassa alussa tutustutaan Lean-ajatteluun yleisesti ja tarkemmin sen soveltamiseen ohjelmistokehityksessä. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on Lean määritysten mukainen hukka sekä kuinka sitä voidaan havaita ja poistaa ohjelmistokehitysprosessista. Tutkielmassa myös esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, menetelmien tulokset ja analysoidaan niitä.
Tarkastelun kohteena oli erään valtiollisen toimijan IT-yksikön ohjelmistokehitysprojekti, joka alkoi joulukuussa 2011 ja päättyi vuoden 2015 maaliskuussa. Projektissa käytettiin monia ketteriä kehitysmenetelmiä, mutta ei Lean-menetelmiä suoranaisesti. Tutkielman aineisto kerättiin kartoittamalla arvovirtoja sekä muistioiden, raporttien, haastatteluiden ja kyselyn sisältöanalyysillä.
Havaitut hukan lähteet jaoteltiin ohjelmistokehitykseen sovellettuihin 7 hukan luokkaan ja niiden aiheuttamasta hukasta pyrittiin keräämään mahdollisimman paljon vertailukelpoista tietoa. Luokkien mitattua hukkaa myös verrattiin koettuun hukkaan, jota mitattiin kyselyllä. Projektista pystyttiin havainnoimaan jokaisen luokan mukaista hukkaa. Suurimmasta osasta saatiin kuitenkin vain viitteellistä tietoa, eikä näiden määrää tai vaikutusta pystytty projektista kerätyistä tiedoista osoittamaan. Ne hukat, jotka saatiin mitattua, olivat kyselylomakkeella kerätyn aineiston mukaan paljon hukkaa aiheuttavia. Vastavuoroisesti jotain merkittäviksi koettuja hukkia ei pystytty mitta-aineistosta havaitsemaan.
Kerättyjen tietojen perusteella voitiin tehdä selviä johtopäätöksiä hukista ja antaa suosituksia näiden poistamiseksi tai niiden vaikutuksen vähentämiseksi. Jatkotutkimuksen kohteiksi tunnistettiin esimerkiksi annettujen suositusten vaikutuksen tarkasteleminen.
