Applying asset-based community development approach to community-based tourism : The Case of Beni Na'im in Palestine
| Title: | Applying asset-based community development approach to community-based tourism : The Case of Beni Na'im in Palestine |
| Author(s): | Satovuori, Anna |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | English |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
The potential of tourism in the development of rural or otherwise marginal areas is nowadays widely acknowledged. From the perspective of community development, community-based tourism (CBT) is often considered as a sustainable form of tourism as opposed to traditional mass tourism. This is due to the emphasis that in CBT is put on the local participation in decision-making and management of tourism as well as the resulting benefits. However, the concept of CBT has often been criticized of failing in practice and resulting e.g. in the benefits being accrued to the elites of the community. It has been proposed that the so called asset-based community development approach (ABCD), an approach to community development that emphasizes the existing assets of the community, could be used to improve the community-based tourism efforts, as the ABCD promotes participation and highlights the potential of also the marginalized groups in the community.
The purpose of this thesis was to examine the potential of the asset approach in improving community-based tourism. This was done through analysis of an existing community based hiking tourism project in the West Bank, Palestine. The issue was approached from two angles. Firstly, it was evaluated how the current project meets the ideals of CBT and whether the ABCD in this sense could contribute to improve the project. Secondly, an asset-mapping, which is an essential element of the ABCD approach, was conducted in order to apply the asset approach on a more practical level. In the asset-mapping the local perceptions of the tourism assets of the community were identified and then compared to what is promoted in the existing tourism project. The data was gathered on two separate fieldtrips, in May and August 2015. In total 21 qualitative, semi-structured interviews were conducted with different stakeholders, including the locals involved with the initiative, municipality representatives as well as the organization that is developing tourism in the area. In addition a survey with 74 retrieved responses was conducted in order to map the local perceptions of the assets.
The results of the study indicate, that in many ways the CBT initiative already meets the ideals identified in the literature in terms of e.g. promoting cultural exchange as well as socio-economic development goals. On the other hand, as caveats were identified the relatively low level of overall participation and the effects of the local power structures on it, as well as small economic benefits. All these issues have been identified in the literature as typical problems of CBT. It was identified that adopting the principle inherent in the ABCD, that also the marginal segments in the community can contribute, could be useful in making the initiative more fair within the community. On the other hand, even if on a community level it is not the most marginalized that have currently been included, on a regional scale the initiative is doing just that. The initiative is spreading tourism to marginalized, rural areas that struggle with Israeli occupation, beyond the traditional pilgrimage destinations such as Betlehem
The asset-mapping revealed that for the most part the assets promoted in current tourism match well with the local perceptions of the community's tourism assets, which is positive from the ABCD perspective. The survey method proved to function as an effective tool for integrating the locals' views on the assets. It could be claimed based on my study, that the locals mapping their own tourism assets could indeed provide a practical application of participation that has been called for in tourism research. At the same time agency and sense of control, which are emphasized in the ABCD, would be promoted.
In conclusion it can be argued, that the study identified potential of the ABCD in improving CBT both as an approach towards the community and its marginal groups, but also on a methodological level in the form of the locals mapping the community assets. Despite the focus of my study was on natural and cultural assets, in the end the importance of social, human and physical capital became evident. This is also where the ABCD could be seen as useful, in broadening the scope of interest from only touristic (natural and cultural) assets to view the assets in a more comprehensive way, including also more intangible capital. More research on the applicability of the approach in CBT is needed, especially such that would adopt a more comprehensive view on the assets.
Matkailun potentiaalinen rooli maaseudun tai muuten marginaalisten alueiden kehittämisessä on nykyisin laajasti tunnistettu. Kehitysnäkökulmasta yhteisöperustaista matkailua pidetään yleensä kestävänä matkailun muotona verrattuna massaturismiin. Tätä perustellaan sillä, että yhteisöperustaisessa matkailussa paikallinen osallistuminen matkailua koskevaan päätöksentekoon ja hallintaan sekä hyötyihin nähdään tärkeänä. Yhteisöperustaisen matkailun konseptia on kuitenkin myös kritisoitu käytännön toimimattomuudesta ja esimerkiksi siitä, että usein matkailun hyödyt koskettavat vain yhteisön eliittiä. Konseptia parantamaan on ehdotettu ABCD (asset-based community development) –lähestymistavan soveltamista. Käsitteen voisi suomentaa voimavarapohjaiseksi lähestymistavaksi yhteisöjen kehittämiseen. ABCD:n potentiaalia on perusteltu sillä, että se korostaa paikallisten ja etenkin juuri marginaalisten jäsenten osallistumista yhteisöjen kehitykseen.
Tässä gradussa pyrittiin tutkimaan tätä potentiaalia reaalimaailman tapausesimerkin kautta. Tutkimuksen kohdealueena oli yhteisöperustaista vaellusmatkailua kehittävä organisaatio Palestiinan Länsirannalla. Tutkimusaihetta lähestyttiin kahdesta näkökulmasta. Toisaalta tarkasteltiin sitä, miten projekti suhteutuu yleisesti tunnistettuihin yhteisöperustaisen matkailun ihanteisiin ja olisiko siinä tunnistettavissa ongelmia, joita voitaisiin ABCD –lähestymistapaa soveltamalla korjata. Samanaikaisesti ABCD -lähestymistapaa sovellettiin käytännössä toteuttamalla kohdeyhteisössä matkailun voimavarojen (luonnon- ja kulttuurin resurssit) kartoitus. Kartoituksen avulla pyrittiin selvittämään, mitä paikalliset näkivät yhteisönsä matkailun vetovoimatekijöinä ja miten nämä käsitykset suhteutuivat nykyiseen matkailukonseptiin. Aineisto kerättiin kahden kenttämatkan aikana touko- ja elokuussa 2015. Yhteensä 21 eri sidosryhmien edustajaa haastateltiin semistrukturoidusti. Haastateltavat edustivat muun muassa projektissa mukana olevia paikallisia, kunnan edustajia, sekä matkailua kehittävän organisaation edustajia. Voimavaroja kartoitettiin kyselyllä, johon vastasi 74 paikallista asukasta.
Tulokset indikoivat, että matkailu toteuttaa jo nykyisellään useita yhteisöperustaisen matkailun periaatteita, sillä esimerkiksi kulttuurien välinen vuorovaikutus sekä sosio-ekonomiset tavoitteet ovat tärkeässä roolissa. Kuitenkin voitiin myös todeta, että kaiken kaikkiaan paikallisten osallistuminen oli melko passiivisella tasolla ja yhteisön sisäisillä valtarakenteilla nähtiin olevan vaikutuksia osallistumiseen. Lisäksi projektin taloudelliset hyödyt olivat vaatimattomia. Kaikki nämä ovat aiemmassa kirjallisuudessa tunnistettuja yhteisöperustaisille matkailuhankkeille tyypillisiä ongelmia. Voidaan esittää, että etenkin ABCD –lähestymistavassa painotettu marginaalisten ihmisryhmien huomioiminen kehittäisi nykyistä projektia jakamalla matkailun hyötyjä tasa-arvoisemmin yhteisön sisällä. Toisaalta on myös huomionarvoista, että vaikka matkailu yhteisötasolla hyödyttää tällä hetkellä enimmäkseen yhteisön hyvin toimeentulevia jäseniä, alueellisella tasolla hanke levittää matkailun hyötyjä marginaalisille alueille perinteisten kohteiden kuten Betlehemin ulkopuolelle.
Voimavarojen kartoituksen perusteella voidaan todeta, että suurimmaksi osaksi nykyisessä matkailussa hyödynnettävät resurssit ovat myös paikallisten silmissä arvokkaita, mikä on positiivista ABCD –lähestymistavan näkökulmasta. Kyselyn avulla voitiin tehokkaasti integroida paikallisten näkemyksiä kulttuuri- ja luonnonresursseista ja tutkimuksen perusteella voidaankin esittää, että paikallisten osallistaminen oman yhteisönsä matkailun resurssien kartoittamisessa voisi toimia käytännön sovelluksena osallistumiseen. Näin myös aktiivista toimijuutta ja hallintaa, jotka ABCD –lähestymistavassa korostuvat, voitaisiin edistää.
Johtopäätöksenä todetaan, että voimavarapohjaisella lähestymistavalla on potentiaalia yhteisöperustaisen matkailun kehittämisessä. Lähestymistapana ABCD ohjaa huomioimaan myös yhteisöjen marginaaliset ryhmät, kun taas metodologisella tasolla sillä on annettavaa osallistumisen mahdollistajana esimerkiksi voimavarojen kartoituksen kautta. Vaikka tässä gradussa keskityttiin nimenomaan luontoon ja kulttuuriin liittyviin matkailun resursseihin, korostivat tulokset lopulta myös sosiaalisen, inhimillisen ja fyysisen pääoman roolia. Myös tästä näkökulmasta ABCD –lähestymistapa voidaan nähdä hyödyllisenä; konkreettisten matkailun vetovoimatekijöiden lisäksi olisi syytä käsittää resurssit kokonaisvaltaisesti. Lisää tutkimusta konseptien yhteensovituksesta tarvitaan, etenkin nimenomaan sellaista tutkimusta, jossa voimavarat käsitetään kokonaisvaltaisemmin.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| anna_satovuori_thesis.pdf | 2.513Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4009]