Household water supply and sanitation development in rural Tanzania : Evaluating gendered spaces

Puute juomakelpoisesta vedestä ja riittävästä sanitaatiosta on arkipäivää monissa Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa. Samoilla alueilla naiset ovat perinteisesti vastuussa vedenkeräyksestä ja monista muista talousaskareista, mutta heillä ei ole usein mahdollisuutta osallistua julkiseen päätöksentekoon. Kehitysyhteistyöprojekteissa sekä niiden evaluoinnissa on huomattu sukupuolinäkökulman tärkeys, esimerkiksi edellä mainitun kaltaisissa tilanteissa. Evaluointi auttaa arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden relevanssia, tehokkuutta, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja kestävyyttä suhteessa suunniteltuihin lopputuloksiin. Veteen ja sanitaatioon liittyvien kehitysyhteistyöprojektien evaluoinnissa ei tulisi kuitenkaan ohittaa tilaan liittyviä tekijöitä, jotka kietoutuvat yhteen yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa kehitysyhteistyöprojektien toimintaympäristössä. Tämä edellyttää sen huomioon ottamista, että vuorovaikutus sukupuolittuneiden toimijoiden ja tilallisten sekä yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa tuottaa ja muuttaa sukupuolittuneita tiloja. Tässä työssä tarkastellaan tapaustutkimuksena maaseudulle sijoittuvaa Tanganyika Christian Refugee Servicen (TCRS) kehitysyhteistyöprojektia Kishapun alueella, Pohjois-Tansaniassa. Työssä muodostettua evaluoinnin viitekehystä käytetään projektin kotitalousveteen ja sanitaatioon liittyvien toimenpiteiden epäviralliseen evaluaatioon. Viitekehyksessä painopiste on kehitysyhteistyöprojektin edunsaajien näkemyksissä ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa, mikä on keskeistä yhteiskunnalliselle kestävyydelle. Yhteiskunnallisen kestävyyden huomioon ottaminen tukee myös ympäristöllisen kestävyyden toteutumista. Tämän tutkimuksen aineiston keräyksessä käytetään monimenetelmäisiä keinoja, sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostuu pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista, joiden analyysimenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineisto sisältää myös havaintoja ja keskusteluita kenttäjaksolta sekä GPS koordinaatit sisältäviä valokuvia haastateltavien tärkeimmistä vesipisteistä. Kehitysyhteistyöprojektin asiakirjoja on käytetty evaluointia tukevana materiaalina. Evaluatiivista tulokulmaa voidaan käyttää kehitysmaantieteessä tieteellisenä metodina, joka vahvistaa tutkimuksen kriittistä näkökulmaa ja auttaa kytkemään tutkimustulokset käytäntöön. Evaluointi osoittaa projektin koko kohderyhmän näkemysten ja tietämyksen tarkastelun tärkeyden; keskustelun projektin myönteisistä vaikutuksista, mahdollisista epäonnistumisista, tulevaisuuden kehitystarpeista ja kestävyydestä. Sukupuolten tarpeet vesi- ja sanitaatiosektorilla eroavat monelta osin, esimerkkinä käymälöiden käyttö tai kuukautishygienia, jotka on harvoin nostettu esille kehitysyhteistyöprojekteissa. Tilan sukupuolittuneisuuden analysointiin tulisi kiinnittää huomiota sekä kehitysyhteistyöhankkeiden siihen aiheuttamiin muutoksiin. Esimerkiksi tämän työn tapaustutkimuksen alueella julkista tilaa pyrittiin avaamaan naisille, mutta perinteinen jako maskuliiniseen julkiseen tilaan ja feminiiniseen yksityiseen tilaan oli yhä vallitseva. Muutokselle on tarvetta, koska tilojen sukupuolittunut jako rajoittaa naisten osallistumista ja mahdollisuutta tuoda tarpeensa julki. Sukupuolittunut tilojen jako myös rajoittaa miesten osallistumista yksityiseen tilaan liittyviin koulutuksiin ja toimintaan, joita ovat esimerkiksi kotitalousveteen, sanitaatioon ja hygieniaan liittyviin koulutukset.