Primates on Farms : Perceived Human-Wildlife Conflicts around Ngangao Indigenous Cloud Forest, Taita Hills, Kenya

Tutkimuksessa tarkastellaan tekijöitä, joiden on osoitettu vaikuttavan maatilojen alttiuteen joutua kädellisten aiheuttamien satovahinkojen kohteeksi. Tutkimuksessa selvitetään myös millaisia villieläimiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä tutkimukseen osallistuneilla paikallisilla ihmisillä on, ja miten paikallisväestön villieläinarvot vaikuttavat heidän kokemuksiinsa ja reaktioihinsa ihmisten ja villieläinten välisissä konflikteissa. Aineistonkeruu suoritettiin touko-kesäkuussa 2015 Ngangaon alkuperäismetsän ympärillä Lounais-Kenian Taita-vuorilla. Tutkimus on luonteeltaan sekä laadullinen että määrällinen. Primääriaineistojen keruussa hyödynnettiin puolistrukturoituja kyselylomakkeita kotitaloushaastatteluissa. Tutkimuksessa haastateltiin 75 kotitaloutta Ngangaon alkuperäismetsän ympärillä sekä 11 paikallista asiantuntijaa. Lisäksi aineistoa kerättiin järjestämällä kaksi työpajaa, joissa osallistujat saivat ohjatusti keskustella paikallisiin villieläimiin liittyvistä ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisuista. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin sekä spatiaalista analyysia käyttäen GIS-ohjelmistoilla. Tutkimuksessa todetaan, että maatilan läheinen sijainti metsänrajaan nähden sekä naapuroivien maatilojen vähäisyys metsänrajan ja maatilan välillä vaikuttavat lisäävästi kyseisen kotitalouden alttiuteen kokea sinimarakattien aiheuttamia satotuhoja. Tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä ihmisten ja kädellisten välisten konfliktien ja yleisten viljelyskasvityyppien tai maankäyttömuotojen välillä, eikä myöskään selittäviä tekijöitä kotitalouksien alttiuteen joutua vihermarakattien, keltapaviaanien tai korvamakien aiheuttamien satovahinkojen kohteeksi. Suurin osa haastatelluista kotitalouksista harjoittaa pääelinkeinonaan omavaraismaataloutta. Siksi villieläinten, kuten kädellisten, aiheuttamat satovahingot ovat suuri uhka kotitalouksien elinkeinoille ja ruokaturvalle. Tutkimuksessa osoitetaan, että suurin osa vastaajista näkee villieläimet materialistisesti joko hyötyinä tai haittoina. Pieni osa vastaajista puolestaan edustaa arvomaailmaltaan harmonista villieläinnäkemystä. Koska enemmistö paikallisväestöstä todennäköisesti edustaa samankaltaista näkemysmaailmaa, myös kädellisten aiheuttamat satovahingot nähdään erityisen merkittävinä ongelmana alueella. Joidenkin paikallisten uskotaan reagoineen satovahinkoihin sytyttämällä tahallisesti metsäpaloja Taita-vuorten vuoristometsissä hätyyttääkseen satotuhoja aiheuttavia kädellisiä pois alueelta. Tutkimuksessa suositetaan, että paikalliset villieläinasiantuntijat ja päättävät elimet sekä paikallisväestön edustajat kokoontuisivat keskustelemaan sopivista ongelman ratkaisumalleista, jotta paikallisväestön kokemukset villieläinvahingoista ja paikallistason näkemykset villieläinasioiden hoidossa eivät jäisi huomiotta. Ratkaisuja ihmisten ja kädellisten välisiin konflikteihin ovat esimerkiksi satotuhoille alttiiden kotitalouksien tukeminen rahallisella kompensaatiolla tai antamalla ruoka-apua sekä kotitalouksien ohjaaminen vaihtoehtoisten elinkeinojen harjoittamiseen. Joidenkin kädellisten uudelleensijoittaminen toiselle alueelle ja luonnonvaraisten hedelmäpuiden istuttaminen kädellisten asuttamiin alkuperäismetsiin voivat myös toimia ongelman ratkaisumalleina. Paikallistason villieläinasioihin keskittyvä yhdistys voisi myös toimia yhtenä lähestymiskeinona ongelman ratkaisussa. Lisäksi paikallisväestön luontotietouden lisääminen ja villieläinongelmien raportointikeinoista tiedottaminen voivat lisätä paikallisväestön kykyä sietää villieläinhaittoja sekä helpottaa ihmisten ja villieläinten rinnakkaiseloa.