Maaperän pH ja sen vaikutus arktis-alpiiniseen kasvillisuuteen
| Title: | Maaperän pH ja sen vaikutus arktis-alpiiniseen kasvillisuuteen |
| Author(s): | Puhjo, Elina |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Geography |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
There is a lack of studies focusing on the fine scale variation of soil pH. Soil pH has an important role for plants as it affects nutrient availability through microbe decomposition activity. Arctic-alpine vegetation is adapted to a specific pH-environment and there are differences in the distribution of plant functional types along a pH-gradient. The aim of this research is to clarify how soil pH varies in fine scale and how strongly it affects species community composition and species richness.
The study site includes 21 grids in a topographically changing environment on the Saana-massif. Soil samples were collected from 378 plots. Soil pH values were interpolated to neighboring plots later. Vascular plants were identified and soil moisture and temperature were measured in the same 378 plots as pH. Measuring took place during summers 2011±2013. For each plot, elevation from sea level was measured and the potential annual solar radiation was estimated using slope aspect and gradient. The correlation between environmental variables and vascular plant community composition was tested using NMDS-ordination method. Species richness for evergreen shrubs, deciduous shrubs, forbs and graminoids was modelled using GAM and GBM models. The explanatory power of pH was studied by comparing the pH-model to the base model.
Soil pH varies dramatically across the fine scale environment. Most of the non-acidic sites are located in south-west slopes of Saana-massif. Soil pH and moisture were the key drivers of plant community composition. Forbs were located in the non-acidic part of the pH gradient, while other functional types were scattered. Soil pH and moisture were the most important variables affecting species richness, especially with forbs and graminoids. In the case of shrubs, soil pH was less important. Including soil pH into the models improved the predictions of species richness in every functional types. Species richness correlated positively with soil pH and moisture for every functional type.
The fine scale variation of soil pH and moisture are the key drivers of arctic-alpine plant diversity. Species richness was highest in non-acidic sites, mostly explained by forbs large proportion of the whole vascular plant richness. Further, shrubs were located in both the acidic and the non-acidic sites, which increases non-acidic sites' species richness even more. In the study site, the species pool of vascular plants favors mainly non-acidic conditions. Fine scale variation of soil pH should be investigated more in the future. Soil pH should be taken into account in models when predicting the effects of climate change on species richness.
Maaperän pH:n vaihtelua hienolla mittakaavalla on tutkittu vain vähän. Maaperän pH:lla on tärkeä merkitys kasveille säädellessään ravinteidensaantia mikrobien hajotustoiminnan kautta. Arktis-alpiininen kasvillisuus on sopeutunut tiettyyn pH-ympäristöön, ja toiminnalliset ryhmät sijaitsevat eri osassa pH-gradienttia. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten pH vaihtelee hienolla mittakaavalla, kuinka hyvin se kykenee säätelemään putkilokasvien lajiyhteisörakennetta ja sääteleekö se toiminnallisten ryhmien lajirunsautta.
Maaperän hienon mittakaavan vaihtelu kartoitettiin 378 ruudusta. Tutkimusalue sisältää 21 tutkimusruudukkoa topografisesti vaihtelevassa tundraympäristössä Saana-tunturilla. Maaperän pH-arvot interpoloitiin myöhemmin viereisiin ruutuihin. Putkilokasvilajit kartoitettiin ja maaperän kosteus ja lämpötila mitattiin samoista 378 tutkimusruudusta kesien 2011-2013 aikana. Lisäksi ruuduista mitattiin kaltevuuden ja viettosuunnan mukaan vuotuinen potentiaalinen saapuva auringonsäteily, sekä mitattiin korkeus merenpinnasta. Putkilokasvien lajiyhteisön koostumukseen vaikuttavat ympäristömuuttujat analysoitiin NMDS-ordinaatiomenetelmällä. Lisäksi ainavihantien varpujen, kesävihantien varpujen, heinien ja ruohojen lajirunsautta ja niihin vaikuttavien valittujen ympäristömuuttujien osuutta tarkasteltiin GAM ja GBM malleilla. Tarkastelun kohteena oli erityisesti maaperän pH, jonka selityskykyä tutkittiin vertailemalla pH-mallin ennustekykyä perusmalliin.
Maaperän pH:n hienopiirteinen vaihtelu on alueella voimakasta. Ei-happamat alueet keskittyvät pääosin Saanan lounaisrinteille. Putkilokasvien lajiyhteisön rakennetta säätelevät voimakkaimmin maaperän pH ja kosteus. Ruohot asettuvat pH-gradientilla selvästi ei-happamaan ympäristöön, muiden toiminnallisten ryhmien sijoittumisen pHgradientille ollessa hajanaisempaa. Mallit valituilla ympäristömuuttujilla selittivät selvästi paremmin ruohojen ja heinien lajirunsautta verrattuna varpuihin. Kaikilla toiminnallisilla ryhmillä mallin selityskyky parani kun malliin lisättiin pH. Maaperän pH:n vaste lajirunsauteen oli positiivinen jokaisella toiminnallisella ryhmällä.
Maaperän pH:n ja kosteuden paikallinen vaihtelu ovat tärkeimmät arktis-alpiinista kasvillisuutta säätelevät tekijät. Lajirunsaus on suurimmillaan ei-happamilla alueilla, sillä niillä viihtyvät ruohot kattavat puolet koko putkilokasvilajistosta. Lisäksi pääosin happamilla alueilla sijaitsevat varvut viihtyvät myös ei-happamilla alueilla, mikä lisää ei-happamien alueiden lajirunsautta. Alueen arktis-alpiininen putkilokasvien lajipooli on sopeutunut pääosin ei-happamiin oloihin. Maaperän pH:n hienon mittakaavan sääteleviä tekijöitä tulisi jatkossa tutkia paremmin. Tämän tutkimuksen perusteella pH tulisi huomioida lajirunsausmalleissa, kun ennustetaan lajirunsautta muuttuvassa ilmastossa.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| PrograduElinaPuhjo.pdf | 6.461Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4016]