Aasialaisten stopover-matkailun kehittyminen pääkaupunkiseudulla : Asiantuntijanäkökulma vuoteen 2025
| Title: | Aasialaisten stopover-matkailun kehittyminen pääkaupunkiseudulla : Asiantuntijanäkökulma vuoteen 2025 |
| Author(s): | Iiskola, Marie-Helene |
| Contributor: | University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Geosciences and Geography |
| Discipline: | Regional Studies |
| Language: | Finnish |
| Acceptance year: | 2016 |
| Abstract: |
Tourism destinations tend to attract mainly those tourists who choose the location as the main or only destination of their trip, although the share of those tourists who choose it as a secondary or through destination is greater than have been initially thought. Most tourism destinations have the ability to take advantage of the potential offered by transit tourists, as the necessary infrastructure and services already exist - they just need to be directed into new markets. Finland is a secondary tourist destination that acts as stop-over point on the way to primary destinations. Transit tourists form a significant amount in the flow of tourists to Finland and the volumes of Asian transit tourists arriving to Helsinki-Vantaa have increased. Many of the most important factors of tourism destinations for Asian tourists are present in Finland, and interest toward the country among Asians have grown in recent years. However, in stopover tourism the challenge lies in encountering the diverse interests of many different parties and tourists, the combination of which is needed for stopover tourism development.
This master's thesis aims to identify changes in stopover tourism and predict the future development in the Helsinki metropolitan area by the year 2025. The study examines the impact of the Helsinki metropolitan area starting points, and how changes in lack of opportunities and lack of interest among tourists affect the development of stopover tourism.
The study utilizes the Delphi method used in future research, in which persons classified as experts act as predictors of the future development of the studied phenomenon. Unlike in the traditional multi-stage Delphi, rounds were limited to only one round of interviews. Twelve experts (n = 12) took part in this study's Delphi panel, representing companies and organizations operating in the tourism sector. The snowball method is used for the selection of the expert panel, where a few key experts are first identified and then asked to name other experts for the panel. The interview material is analysed by coding and thematising in order to highlight both the converging and diverging points of views.
The results show that the major opportunities for stopover tourism development in Helsinki metropolitan area are related to the accessibility and competitiveness of Finnair's Asian route network. The Helsinki metropolitan area is able to offer a new kind of appeal for Asian tourists compared to other well-known European destinations, even though it does not have any tourist attractions recognised on a global level. The metropolitan's compact size and the focusing of tourism service offerings in a relatively small area provide a framework for stopover tourism. The challenge, however, is whether the development of the tourism service offerings can become attractive enough for the tourists to stop in the Helsinki metropolitan area when flying between Europe and Asia. There will not be any significant changes in the roles of the Helsinki metropolitan area's tourism operators in the future, while Finnair will continue playing the key role. Since most of the stopovers made in Helsinki metropolitan area are pre-designed and tourists are leisure tourists, the travel time to and from Helsinki-Vantaa does not have an impact on whether or not to stop in Helsinki. Similarly, visa requirements do not reduce the attractiveness of the Helsinki metropolitan area as some of the visitors will need a visa to travel to Europe in any case. In the future provision of tourist services in the Helsinki metropolitan area, the importance of individuality is emphasized, as well as the need for accessibility and availability of tourism services improvement. Since the Helsinki metropolitan area cannot compete in terms of tourist attractions, the attractiveness should be based on its existing nature potential.
Based on the study, the lack of interest affects stopover tourism development in the Helsinki metropolitan area more than the lack of opportunity. Growth of appeal arising from awareness and development in tourism service will increase the attractiveness of the Helsinki metropolitan area. As a result, the number of Asian tourists in the Helsinki metropolitan area will increase significantly by 2025, as more transit tourists arriving to Helsinki-Vantaa will stop in the metropolitan area. Despite the challenges, the study shows that the interests of the tourism sector and tourists can be seen to meet better during the next ten years in stopover tourism.
Matkakohteet pyrkivät pääasiassa houkuttelemaan yhdessä kohteessa matkan aikana vierailevia matkailijoita, vaikka saman matkan aikana monessa kohteessa vierailevien matkailijoiden osuus on suurempi kuin luullaan. Useimmilla matkakohteilla olisi kyky hyödyntää kauttakulkumatkailijoiden tarjoama potentiaali, sillä matkailusektorilla tarvittavat rakenteet ja palvelut ovat olemassa – ne vain täytyy kohdistaa uusille markkinoille. Suomi lukeutuu toissijaisiin matkailukohteisiin, jotka toimivat pysähdyspaikkoina matkalla ensisijaisiin kohteisiin. Kauttakulkumatkailijat muodostavatkin Suomessa merkittävän matkailijavirran ja ilmateitse saapuvien aasialaisten kauttakulkumatkailijoiden määrät Helsinki-Vantaalla ovat kasvaneet. Suomessa kiteytyvät monet aasialaisten matkailijoiden kannalta merkittävimmät tekijät ja aasialaisten kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Kauttakulkumatkailuun perustuvassa stopover-matkailussa haasteena on kuitenkin monien eri tahojen ja matkailijoiden erilaisten intressien kohtaaminen, joiden yhdistämistä stopover-matkailun kehittämiseksi tarvitaan.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on stopover-matkailussa tapahtuvien muutosten tunnistaminen ja tulevan kehityksen ennustaminen pääkaupunkiseudulla vuoteen 2025. Tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun lähtökohtien vaikutusta sekä sitä, miten matkailijoiden mahdollisuuksien ja kiinnostuksen puutteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat stopover-matkailun kehittymiseen.
Tutkimuksessa hyödynnetään tulevaisuuden tutkimiseen käytettyä delfoi-menetelmää, jossa asiantuntijoiksi luokitellut henkilöt toimivat tutkittavan ilmiön tulevan kehityksen ennustajina. Toisin kuin perinteisessä monivaiheisessa delfoissa, kierrokset rajattiin yhteen haastattelukierrokseen. Tutkimuksen delfoi-paneeliin osallistui kaikkiaan kaksitoista asiantuntijaa, jotka edustivat matkailualalla toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Asiantuntijapaneelin valinnassa käytettiin lumipallomenetelmää, jossa tunnistettiin tutkimuksen kannalta muutama keskeinen asiantuntija ja muiden löytämiseksi jo tunnistettuja asiantuntijoita pyydettiin haastattelun yhteydessä nimeämään muita asiantuntijoita mukaan paneeliin. Haastatteluaineiston analysointiin käytettiin koodausta ja teemoittelua, jotta aineistosta voitiin nostaa esiin sekä yhtenevät että eriävät näkökulmat.
Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseudun merkittävimmät mahdollisuudet stopover-matkailun kehittymisessä liittyvät saavutettavuuteen ja Finnairin Aasian reittiverkoston kilpailukykyyn. Pääkaupunkiseutu pystyy tarjoamaan aasialaisille uudenlaista vetovoimaa moniin tunnetumpiin Euroopan-kohteisiin verrattuna, vaikka globaalin tason nähtävyydet puuttuvat. Kompakti koko ja matkailupalvelutarjonnan keskittyminen suhteellisen pienelle alueelle tarjoavat puitteet stopover-matkailulle. Uhkana kuitenkin on matkailupalvelutarjonnan kehittyminen tarpeeksi kiinnostavaksi, jotta Euroopan ja Aasian välillä lentävät matkailijat saadaan pysähtymään pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun matkailutoimijoiden rooleissa ei tapahdu merkittäviä muutoksia tulevaisuudessa, suurimman roolin ollessa edelleen Finnairilla. Koska suurin osa pääkaupunkiseudulla tehtävistä stopovereista on ennalta suunniteltuja ja matkailijat ovat vapaa-ajan matkailijoita, ei Helsinki-Vantaan ajallinen saavutettavuus ratkaise stopoverin tekoa. Myöskään viisumivaatimukset eivät vähennä pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta stopover-kohteena, koska osa matkailijoista tarvitsee viisumin joka tapauksessa Eurooppaan matkustaessaan. Pääkaupunkiseudun matkailupalvelutarjonnassa korostuu tulevaisuudessa yksilöllisyyden merkitys, samoin kuin matkailupalvelujen saavutettavuuden ja saatavuuden paranemisen tarve. Koska pääkaupunkiseutu ei pysty kilpailemaan houkuttelevuudellaan nähtävyyksien suhteen, tulee houkuttelevuuden perustua olemassa olevaan luontopotentiaaliin.
Tutkimuksen perusteella matkailijoiden kiinnostuksen puute vaikuttaa pääkaupunkiseudun stopover-matkailun kehittymiseen enemmän kuin mahdollisuuksien puute. Kiinnostuksen puutetta vähentää ja siten pääkaupunkiseudun houkuttelevuutta lisää tunnettuuden ja matkailupalvelutarjonnan kehittymisen kautta syntyvä vetovoiman kasvu. Sen ansiosta aasialaisten matkailijoiden määrät kasvavat pääkaupunkiseudulla merkittävästi vuoteen 2025 mennessä, kun yhä useampi Helsinki-Vantaalle saapuva vaihtomatkustaja saadaan pysähtymään pääkaupunkiseudulla. Matkailusektorin ja matkailijoiden intressien voidaan tutkimuksen perusteella todeta kohtaavan stopover-matkailussa aiempaa paremmin seuraavan kymmenen vuoden aikana haasteista huolimatta.
|
Files in this item
| Files | Size | Format | View |
|---|---|---|---|
| stopover-matkailu_ gradu_Iiskola.pdf | 1.594Mb |
This item appears in the following Collection(s)
-
Faculty of Science [4009]